Osaidentiteettini, osa 2

"marja 50+ eloa ja oloa" oli löytänyt blogini ja kommentoinutkin pari kertaa. Mukavaa. Yritin hänen edelliseen kommenttiin vastatessani sanoa, että olisi mukava tietää hänestä jotain mitä tahansa enemmänkin, vaikka yksityisemmin: jorma.soini@in105.fi. Mutta ehkä Marja eloa ja iloa ei sitä huomannut tai ei tahdo kertoa?

Sitten jatketaan osaidentiteettini rakentelua, sillä eilen sain selvitettyä vain kolmen etunimeni synnyn ja historian. Joten nyt siirryn Soini-sukunimeeni. Sitä inhosin ja kai vähän häpesinkin jostain minulle mysteeriksi jääneestä syystä. Ehkä se oli vain onneton itsetuntoni, sillä kavereillani oli kaikki tai ainakin monet asiat mielestäni aina tai usein omaani paremmin. Siitä syntyy edelleen hallittavissa olevaa kateutta, joka kai sekin kuuluu identiteettiini. 

Isäni on syntynyt Jurvan Kentankylässä, jossa asui paljon Kenttia. Myös isoisäni, joka poimi kansan suusta siepattujen tarinoiden mukaan Soini-nimen jostain kylän talosta ehkä erottuakseen Kentista. Nyt Kentankylässä on sitten enemmän Soineja kuin Kenttia. Kantaisäni sanotaan olevan Ruotsin ja Tanskan salmen väliltä lautturisuvun Petter Hällström ja -äitini hänen puolisonsa Elisabet. Tosin voi olla, että molemmat olivat alkujaan huutolaislapsia, joten niin sanotusta verenperinnöstä en ole aivan saletti. Äitini suvusta tiedän harmiteltavan vähän. 

Tänään kannan sukunimeäni ylpeydellä ja joku kutsuukin minua vain Soiniksi. Se onkin myös miehen ja naisen etunimi, joka oli itsenäistymisen alkuaikoina, kansallistunnon voimistuessa erityisesti naisten suosiossa. Mutta Soini on myös yksi Kalevalan Kalevanpojista. 1700-luvulla elänyt kansanperinteiden keräilijä Kristfrid Ganander kertoi Mythologia Fennicassa 1785 kalevanpoikien olleen Kalewa-nimisen jättiläisen 12 vahvaa poikaa, jotka rakensivat linnoja eripuolille Suomea. 

Nimeltä Ganander mainitsee kuusi sekä myös heidän asuinpaikkakuntansa: Hiisi (Paltamo), Ilmarinen (Häme), Wäinämöinen (Suomi), Liekiöinen (Savo), Soini (Liminka) ja Kihawanskoinen. Erään väitteen mukaan Kalevan kahdestatoista pojasta syntyi kaksitoista eläinradan tähtikuviota.

Osana viiden rivin identiteetin rakentelua tulee nimeni jälkeen blogisivujeni linkki: http://elamantahden.blogspot.com/. Tämä on 4730. kirjoitus, joista ehkä ¾ on 15 vuoden aikana elämästä ja kokemastani kirjoittamaani. Aika iso osa nettimailman tutuista ja kavereista onkin muodostanut ylipäätään käsityksen minusta pelkästään päiväkirjanomaisia kirjoituksia lukemalla. Omalla laillaan on hauskaakin, kun joku tuiki tuntematon ottaa jossain maailman kolkasta hihasta kiinni ja sanoo: "Terve. Et minua tunne, mutta minä tunnen sinut, sillä olen blogiesi säännöllinen lukija."