Onko niin, että jos valtiollisissa, kunnallisissa tai juuri päättyneissä seurakuntavaaleissa kahden ehdokkaan ryhmässä toinen saa kaikki äänet, jotka riittävät luottamustehtävään ja toinen ei ainuttakaan, onko hänet silti valittu varahenkilöksi luottamuspaikalle? Vastaus lienee kyllä, sillä lähtökohtaisesti tulee valituksi puolueen, vaaliliiton tai valitsijayhdistyksen listan varajäseneksi, vaikka ei saisi yhtään henkilökohtaista ääntä. Eri vaaleissa on kuitenkin muutamia tärkeitä teknisiä eroja kenen varahenkilö on ja miten varajärjestelmä toimii. Kunta- ja aluevaaleissa ratkaisee vertausluku. Suhteellisessa vaalitavassa ryhmän ehdokkaat järjestetään henkilökohtaisten äänien mukaan. Jos eniten ääniä saanut saa kaikki äänet ja toinen 0 ääntä, hänen vertauslukunsa on 100 ja toisen vertausluku on 100 / 2 = 50.
Varavaltuutetuksi voi siis päästä 0 äänellä, sillä kuntalain mukaan valtuutetuille valitaan varavaltuutettuja jokaisen vaaliliiton, puolueen tai yhteislistan ensimmäisistä valitsematta jääneistä ehdokkaista vähintään kaksi, jos ehdokkaita riittää. Koska kahden hengen ryhmän toinen ehdokas on ainoa valitsematta jäänyt, hän tulee ensimmäiseksi varavaltuutetuksi nollallakin äänellä. Kirkkovaltuuston ja seurakuntaneuvoston vaaleissa noudatetaan samanlaista suhteellista vaalitapaa. Valitsijayhdistyksen toisena ehdokkaana saa vertausluvukseen puolet listan kokonaisäänimäärästä, vaikka omat äänet olisivat 0. Jos listalta menee vain yksi läpi, listan toisesta ehdokkaasta tulee läpimenneen ensimmäinen ja ainoa varajäsen. Kuten kuntavaaleissakin, varajäsenyys on listakohtainen, ei henkilökohtainen.Valtiollisissa eduskuntavaaleissa ei valita varsinaisia "varakansanedustajia". Eikä eduskunnassa ole sellaista varajäsenjärjestelmää, jossa varahenkilö tuuraisi kansanedustajaa yksittäisissä kokouksissa tai poissaoloissa. Silti vaalilain mukaan vaalipiirilautakunta vahvistaa jokaiselle puolueelle tai vaaliliitolle varaedustajat vertauslukujen mukaisessa järjestyksessä. Jos ryhmän ainoa läpi mennyt kansanedustaja kuolee, menettää vaalikelpoisuutensa tai saa vapautuksen toimestaan esimerkiksi siirtyessään EU-parlamenttiin, varaedustaja kutsutaan hänen tilalleen kansanedustajaksi, koska hänellä on listan seuraavaksi suurin vertausluku (1/2 listan äänistä) 0 äänestä huolimatta.
Tämä teoreettinen pohdintani koskee vain suoraan vaaleilla valittavia, kuten valtuustoja ja eduskuntaa. Vaalien jälkeen perustettaviin toimielimiin, kuten kunnanhallitus, lautakunnat tai kirkkoneuvosto, valitaan usein henkilökohtaiset varajäsenet, mutta niistä päätetään erikseen kyseisten valtuustojen kokouksissa. Demokratian outo kukkanen tuleekin siitä, että laki antaa mahdollisuuden päästä hoitamaan yhteisiä asioita, vaikka kansanäänestyksen jälkeen kukaan ei häntä tehtävään haluasi.
Mutta voisiko tämä olla tottakin? Ainakin lähelle, sillä kerran kauan sitten olin laskemassa kuntavaalien ääniä Jyväskylän maalaiskunnan Palokan vaalilautakunnassa. Vieressäni niitä laski SMP:n ehdokas, joka oli saanut äänestysalueeltaan vain yhden äänen. Vähän allapäin hän katsoi minua, joka olin saanut ääniä sentään hieman enemmän ja sanoi: "Kun pääsen kotiin, on minulla hieman keskusteltavaa vaimon kanssa." Miehelle oli selvinnyt, että edes puoliso ei äänestänyt aviomiestään.






















