Ensimmäistä kertaa Tuusulan Taiteiden yössä

päivis: Taiteiden yö on vanha idea. Jo Jyväskylässä aikoinaan järjestettiin Yläkaupungin yö -tapahtumia kesäisin. Kovinkin taiteen ympärille rakennettu kansanjuhla oli jossain määrin myös häiritsevän kostea. En tiedä, onko tapahtumaa enää, ja jos on, painottuuko se edelleen alkoholitarjonnan ympärille.

Helsinkiin muutettuani tiedostin, että sielläkin vietetään vuosittain Taiteiden yötä. Aluksi ajattelin, että sen idea on, kuten Jyväskylässä, houkutella ihmisiä juomaan, vaikka ohjelmaan kuuluukin monenlaista taiteisiin painottuvaa toritelttaa ja tilaisuutta. Välttelin koko hurlumheita, kunnes kerran eksyin joukkoon ja huomasin ohjelman olevan kaikkea muuta kuin sen kuvittelin olevan.

Helsingin Taiteiden yöstä jäi hyvä maku.

Tuusulan Taiteiden yö sijoittuu Hyrylään ja Tuusulanjärven itärannalle. Järvenpääkin taitaa saada osansa taidetarjonnasta. Ja Kellokoski ainakin.

Tuusulankin juhlinnan olen jättänyt väliin, koska koin niissä olevan rahastuksen makua. Lisäksi olen ollut liian laiska lähteäkseni edes katsomaan. Tänään kuulinkin, että tapahtuma-alueille ei aikaisemmin ole ollut pääsyä ilman Taiteiden yö -rannekkeen hankintaa. Toisin oli nyt. Jopa ilmainen bussi ajeli kuljettamassa juhlijoita Rantatien maisemiin ja sieltä pois.

Säiepaviljongin lavalla Susanna Haavisto ja Mari Kätkä.

Luultavasti lähes kaikki tapatumat olivat ilmaisia. Tosin joukossa oli ainakin Halosenniemessä järjestetty tilaisuus, jonne pääsi vain sadan euron arvoisen pääsymaksun maksamalla. Me vietimme Taiteiden yötä Hyrylän torilla, jossa lastenkonsertin jälkeen esiintyi Susanna Haavisto, jota säesti hanurilla Mari Kätkä. Moni Kätkän ja Haaviston esittämistä kappaleista taipui myös yhteislauluksi. Yhteislauluja kyllä ohjelmaan mukaan laulettiin pitkin iltaa vähän siellä sun täällä.

Hyrylän torilla näkee harvemmin tällaista ihmismäärää kuin nyt.

Meidän iltamme kruunasi munkkikahvit Taistelukoulun alueella pystytetyssä sotilaskotiteltassa. Sen jälkeen lähdimme kotiin, vaikka moni muu taisi vasta aloitella Taiteiden yötään.

Ravintolapäivään valmistautuessa

päivis: Ravintolapäiviä on Suomessa vietetty keväästä 2011 alkaen. Seuraava ravintolapäivä toteutetaan 20.8. Silloin olemme Liisan kanssa valmistautuneet pistämään Hyrylän torille pystyyn oman vegaanisen telttaravintolamme. Kuppilamme aukeaa puoliltapäivin.

Olin juuri bongannut netistä nyhtökaurakeittoreseptin, kun keksin, että kohtahan vietetään taas ravintolapäivää. Jos joku ei tiedä, mikä se on, voin kertoa, että se on päivä, jolloin kuka tahansa voi perustaa päiväksi oman ravintolan. Silloin ympäri maailman ihmiset laittavat tarjolle kuka mitäkin syötävää.

Oma kokemukseni ravintolapäivistä rajoittuu pariin käyntiin tutussa yksityiskodissa, jossa syötiin hyväntekeväisyyden merkeissä lämmintä ruokaa ja jälkiruokaa kahvin kanssa. Kerran olen testannut Käpylän seurakunnan aasialaisia ravintolapäivän herkkuja. Toivon mukaan Hyrylän torille tulee paljon muitakin samalla asialla olevia ja tietysti paljon ravintolapäivästä innostuneita asiakkaita.

Meidän ravintolassamme tarjotaan vegaanista syötävää. On saaristolaisvaikutteista nyhtökaurakeittoa ja saman henkistä leipää tai sämpylöitä. Sämpylöiden muodosta ei vielä ole ihan varmuutta, sillä koeversiot eivät uunissa toimineet ihan niin kuin piti. Maku tosin on aivan super.

Jälkiruokana tai muuten vain nautittavaksi on telttaravintolassamme tarjolla kahvin tai teen kanssa muffinsseja, joiden erikoisuutena on muffinssin sisään leivottu Oreo-keksi. Oreo-keksit taas ovat makupaloja, joiden arvon jokainen tinkimätön vegaani tuntee ja tietää.

Vegaaniset herkkumme sopivat hyvin myös niille, jotka jostain muusta syystä eivät halua tai voi käyttää maitotuotteita. Eilen toteutimme koelounaan. Jälkiruoan lisäksi myös keitto ja leipä saivat kehut normaalisti sekaruokaa syöviltä eli sekaaneilta koemaistajiltamme.

Herkkujemme menekki on täysi arvoitus. Ihan hirveän suurta määrää ei oikein uskalla valmistaa, mutta minkään säälittävän pienen kattilankaan kanssa torille ei mielestäni ole asiaa. Sama koskee herkkumuffinssejamme. Niin pitkään myydään kuin syötävää riittää. Tai ainakin klo 17 saakka.