Väärien valintojen asiantuntija * 12

Kerran vielä vanhan liiton Soineista.

Kalevanpojat eli Kalevinpojat ovat suomalaisen kansanperinteen tuntemia muinaisia jättiläisiä. Heidän toiminnalla selitetään monia poikkeuksellisia luonnonmuodostelmia, kuten kivien sijaintia.

Esimerkiksi Mikael Agricolan mukaan Kalevanpojat olisivat myös niittäneet valtavia niittyjä yhdessä yössä: "Caleuanpoiat / Nijttut ja muudh löit".

Soini on suomalaisessa mytologiassa yksi Kalevan 12 pojasta. Lisänimi oli Kalkki. Kristfried Ganander kertoo Mythologia Fennicassa Soinin olleen veijari syntymästään lähtien. Hänet myytiin Karjalaan Köyrötyinen -nimiselle sepälle, joka laittoi miehen töihin.

Vanhoissa runoissa kerrotaan Soinin lapsenpiikana ollessaan tappaneen lapsen, paimenena ollessaan kutsuneensa karhut ja sudet syömään karjalauman ja lopulta yllyttäneen karhun repimään emäntänsä reiden kostoksi tämän leipomasta leivästä, jonka sisään tämä oli pannut kiven.

Kalevan 12 pojan kerrotaan saaneen aikaan myös tusinan verran tähtikuvioita. Yksi kullekin.

70-vuotislöylyt kiukaan hengen kanssa. 

Vaikka itselleni ei koskaan selvinne miksi olen Soini, ei ehkä selviä sekään miksi enoni, juuri sieltä Limingan suunnalta, tarkemmin Tyrnävältä oli Kalevi. Sen sijaan voin kuvitella pikkuveljeni Kalevi-nimen tulleen mainitulta äitini veljeltä.

Ehkä eniten hengenheimolaisuutta olen kokenut mytologiassa eläneeseen Soiniin ja muihin Kalevanpoikiin. Jotka hekin pakenivat kuka minnekin kristinuskoa. Väinämöinenkin "kivellä soutaen".

Ehkä hekään, kuten en minäkään, niinkään kavahtaneet kristinuskoa, vaan sen kauppamiehiä. Sillä monesti olen saanut heiltä menolipun tuonelaan milloin mistäkin syystä.

Vaikka ymmärränkin jokaisella olevan oman pienuutensa, huvitun niistä itseni pikkusieluisuus mukaan lukien. Joskus se kaikki tosin myös harmittaa.

Muistan esimerkiksi yhden työtoverini, joka kavahti Kalliomäen puolimatkankodin löylyhuoneen ovella kiukaan kivien rakosessa ollutta, vuolukivistä "löylyn henkeä". Todeten, että tuon henki ei ole hänen herrastaan. Että "joko se lähtee tai en tule lauteille". No, mies istui pukuhuoneessa ja muut roiskivat löylyä. Oven raosta kuului vain paatoksellinen mutina, että helvettiin menette kaikki.

Väärien valintojen asiantuntija * 11

Aleksin Kiven 7 veljestä huimemmat 12 veljestä.

Mystisimmillään Soini on suomalaisessa mytologiassa, Elias Lönnrotin kirjoittamassa kansalliseepoksessamme Kalevalassa.

Siinä kerrotaan Kaleva-nimisestä jättiläisestä, jolla oli 12 poikaa. Niistä kolme oli tehnyt itselleen linnan Pohjanmaalle.

Soini rakensi linnan keskelle merta siihen paikkaan, jossa Limingan kirkko nyt on.
Toinen poika pystytti linnan harmaakivestä ison Pyhäkosken rannalle.
Kolmas poika, jonka nimi oli Hiisi, rakensi itselleen korkean linnan Kajaanista itään.

Tämä linna oli vallan kauhea ja pelottava. Se oli pystytetty keskelle suota hirmuisen suurista kivistä.

Kerran Soini lähti veljeään Hiittä tapaamaan. Hän kulki veneellä Oulujokea ylävirtaan soutaen. Koskien yli piti sauvoa. Istuaaltaan hän sauvoi kaikki kosket, mutta päästäkseen suuren Pällin putouksen yli hänen oli pitänyt sauvoa polvillaan.

Minun veneeni ei uponnut. 

Sitä paikkaa jossa hän oli ollut yötä, kutsutaan Soininniemeksi. Siinä näkyy vieläkin veneen sija, joka on yhtä suuri kuin hylkiveneen koko. Sellaisella veneellä ei viisi vahvaa miestä jaksaisi sauvoa viidessä päivässä samaa matkaa kuin minkä Soini sauvoi yhdessä päivässä.

Nämä veljekset olivat polttaneet kaskea. Jokainen heistä oli hakannut yhdessä päivässä enemmän puita kuin mitä kymmenen tervettä miestä jaksoi samassa ajassa.

Tätä Kalevan sukua oli kauan tässä maassa. Heidän jälkeläisiään ovat isokasvuiset ja vahvantekoiset ihmiset, mutta he eivät kuitenkaan ole yhtä suuria kuin heidän vanhempansa olivat.

Kalevasta ja hänen pojistaan tiedetään kertoa enemmän Varsinais-Suomessa, Hämeessa ja Savossa, sillä sielläkin näitä poikia on asunut, esimerkiksi Väinämöinen, Ilmarinen ja Lieköinen.

Näiden Kalevan poikien avulla on Suomen kuningas valloittanut koko Venäjänmaan, mistä vanhat suomalaiset ovat joskus laulaneet. Vain yksi Kalevan pojista matkusti pois Suomesta (A. H. Snellman, Oulun kihlakunta 1887).