Väärien valintojen asiantuntija * 303

Minulta ei irtoaisi vastikkeetonta rahaa työtä tai tekemistä vieroksuville kantasuomalaisille, jotka ovat haluttomia kantamaan yhteiskuntavastuuta millään tavalla. Muutenkin tarjoaisin etuoikeuksien sijaan tinkimätöntä tasa-arvoa kaikille. Siitä pääsisivät osalliseksi myös turvapaikan hakijat sekä muutkin maahanmuuttajat ja -pyrkijät.

Olen käynyt monessa maassa, joissa olen asunutkin aikani ja tutustunut siihen kuinka tavallinen kansa elää. Esimerkiksi Aasiassa ihmiset eivät edes usko, että käytännössä Suomi elättää jokaisen, joka onnistuu pääsemään ja jäämään maahan. Onkin joskus vaikea hyväksyä, että vaikka kaikki eivät ole halukkaita kantamaan korttaan kekoon millään lailla, antaa maani leivän ja kodin silti jokaiselle.

Kun vastaavasti hankkii esimerkiksi Thaimaahan viisumia, on todistettava maan viranomaisille kuinka aikoo itsensä elättää. Sen voi näyttää toteen lähes 2000 euron, käteen jäävällä eläkkeellä tai vastaavan suuruisilla säästöillä nimissään olevalla pankkitilillä. Nyt kun Covid-19 virus on näyttänyt voimansa, vaatii Thaimaa lisäksi ulkomaalaisilta vakuutuksen, joka korvaa taudista aiheutuneen hoidon Thaimaassa. 

Jos minulla olisi valta, olisivat kaikki yhteiskunnan taloudellista apua tarvitsevat samalla viivalla, mutta eri painotuksin. Maahanmuuttaja, joka ei pysty perustelemaan kuinka itsensä elättää, pysähtyisi ensin opettelemaan rajan tuntumaan suomenkieltä, kulttuuriamme ja maamme tapoja. Kun hän on näistä selvinnyt hyväksyttävällä tavalla, pääsisi eteenpäin työpaikan tai muun yhteiskuntamme hyväksymän vastuunkantamisen muodon löydyttyä. 

Samantapaista väylää kulkisivat nekin kantasuomalaiset, jotka ovat saaneet hienon, mutta vähemmän imartelevan nimen. He ovat sosiaalisesti työrajoitteisia. Tätä monet kerrat pohtineena ja omakohtaisesti kokeneenakin törmään yhä uudelleen yhtälöön, joka ei ratkea minulle. Mainittua ryhmää varten kehitettiin niin sanottu aktivointimalli, jossa 4-6 tunnin tekemisistä tai läsnäolosta sai 9 euron päiväkorvauksen. Tämä maksettiin siis lakisääteisen perustoimeentulon päälle. Luulen, että tarvittiin jokunen tunti töitä, jotta loistava työkalu saatiin enemmän ja vähemmän toimimattomaksi. Yhteiskunta onkin tältä osin mennyt vastikkeetonta, myrkytettyä rahaa jakaessaan vuosikymmenet väärään suuntaan. Tätä ei demokratiassa ehkä edes pystytä korjaamaan, sillä hyvinkin eri lailla ajattelevat ihmiset haluavat kaikki sanoa sanansa ja olla oikeassa.

Yllättäen tämän yhtälön ymmärtämisessä apua antoi pääministerimme Sanna Marin, jota arvostin, mutta joka sai nyt aika kolauksen. Ei kuitenkaan siksi, että itsekin kuuluin hänen perheensä aamiaisten maksajiin. Vaan siksi, että tämä köyhän kodin ja isänsä alkoholisminkin lapsena kokenut demarinainen on unohtanut mistä hän tuli, mitä hän oli ja mitä on monen arki ihmettelemällä julkisesti, että haluaako kansa todella hänen käyvän Prismassa ostamassa perheelleen ruokatarpeita.