Rakkauden monet muodot, osa 2

Jormas. Alkoholin jälkeen suuri rakkauden kohteeni on ollut alkoholittomuus. Jotkut sanovat sitä raittiudeksi. Minäkin joskus. Mutta juomattomuus ei ole raittiutta. Ei ainakaan mielen. Sillä jos juomisen lopettamisen seurauksena pieksee kerran kuukaudessa vaimonsa ja kohtelee huonosti muutenkin perhettään, ei ole mieleltään raitis saati sitten terve.

Loppujen lopuksi vain aika harva pärjää tai haluaa pärjätä itsensä kanssa aina ilman päihteitä. Ehkä se johtuu siitä, että kännissä on kiva olla. Ainakin aikansa, kunnes siitä tulee pääasia, joka muuttaa koko elämän suunnan. Tällä tiellä minäkin olin. Jota rakastin aikani.

Nykyistä elämää ja itseni kohtaamista ilman kemiallisia aineita rakastan paljon enemmän. Se on muuttanut koko elämäni suunnan. Kuten rakkauden kuuluukin. Saman tekee myös rakkaus ihmiseen. Niin lapseen kuin elämänkumppaniinkin.

Nykyinen elämääni on my way. Se antaa suunnan. Ilman raittiutta olisin jo ajat sitten ollut aikojen takana. Taivaanrannan tuolla puolen. Jos siellä joskus olen, ehkä rakastan sitäkin.

Mutta tämän muutaman osan mittaisen tarinan vaikeimmat osat ovat vielä kirjoittamatta. Ne ovat pieninä riekaleina päässäni. Mutta kokoan ne yhteen ja kirjoitan jotain sellaista, jonka ymmärrän kirjoittaessani, mutten enää aikojen päästä.