Harleyn matkassa

jormas: Pari viime blogintekovuoroa olen laiminlyönyt. Varsinkin ensimmäisen. Mutta nyt paikkaan sen.

Reipas vuosi sitten toteutin lähes puolivuosisataa odottaneen unelmani ja ostin uuden Harley Davidsonin. Ostin sen Thaimaahan, sillä siellä tai täällä on aina ajokelit. En tällä elvistele, sillä hankinnalla ei ole mitään tekemistä järjen kanssa. Tai oikeastaan on, sillä vielä järjettömämpää on, jos omaan käyttöön tienatut rahat jäävätkin manan maille lähdön hetkellä piirongin laatikkoon tai pankkitilille.
Joten ostin Harleyn, vaikka se tuontipyöränä maksaa Thaimaassa paljon enemmän kuin Suomessa. Eikä se ole edes mukavuutta rakastavan moottoripyörä.

Pari, kolme hienoa reissua olen sillä tehnyt Päiviksen kanssa, mutta yksin ajaen en ainoatakaan. Joten nyt tein sen ensimmäisen. Kohteena oli pieni kaupunki tai oikeastaan kai kylä. Joka tapauksessa vajaa neljäsataa kilometriä Pattayalta koilliseen. Non Suwan taisi olla viereinen kaupunki.

Lapsityövoimalla pyydystetty ja
valmistettu rotta päivälliseksi

Hieno reissu, joka opetti paljon ja mursi luutuneita käsityksiäni. Tai ainakin niitä, joita tyrkyttävät naiset sekä miehet, jotka mielestään tietävät joistakin asioista kaiken. Ja ehkä tietävätkin, mutta eivät ainakaan niistä, joita he minulle totuutena toitottavat.

Matkalla pysähdyimme nimittäin monessa talossa, jossa asui suomalainen mies Thaivaimonsa tai avosellaisen kanssa. Joista avo-osasta hurskaat sisareni ja veljeni sanoisivat, että synnissä elävät.

Jos jotakin romuttui niin se, että mies hakee Thaimaasta nuorta ja kaunista naisen ylä- ja/tai alapäätä. Kohtaamani miehet ovat löytäneet täältä rakkautta, jota ei voi mitata länsimaisen krääsän sumentamin silmin. Pidin paljon kokemastani ja näkemästäni. Enkä vähiten lapsista.

Mutta vaikka sainkin paljon mieltäni askarruttaviin asioihin vastauksia, vähintään yhtä paljon tuli uusia kysymysmerkkejä tilalle. Surullisiakin. Monesti suomalais-thaimaalaisen perheen elannon tuoja on mies, joka laittaa perheen kestämään esimerkiksi liiallista alkoholin käyttöä enemmän kuin suomalainen nykynainen tämä tai kuuna päivänä edes sietäisi.

Mutta sain nähdä myös kuinka suomalainen mies istuu thaimaalaisen vaimon perheeseen ja muuhun sukuun sekä tietty naapureihin. Hienoja kohtaamisia ja hetkiä.

Jos kirjoittaisin kaiken kuinka koin, saisin lisää niitä, jotka eivät minua ymmärrä. Niin miehiä kuin naisiakin, joten olkoon tällä kertaa. Ehkä palaan aiheeseen jonain kulmikkaana hetkenäni.

Mennessä kaikkien aikojen ruuhkissa paloi aikaa 10-12 tuntia ja alas tullessa puolet vähemmän. Oli myös mukava huomata, että helposti istun Harrikan satulassa kellon ympäri.