Thaimaan arkikuvia

jormas: Koppa- tai jonkun muun kuoriaisen kanssa olin menossa samalla oven aukaisulla Chayapruekin postiin Sukhumvitin varrella. Arvelin kuoriaselle käyvän siellä huonosti, joten nostin siipiveikon kukkapenkkiin.
On Suomesta tilattu Suomen Kuvalehti vähän heikolla jakelulla, sillä usein ovat kuukauden lehdet kateissa. Lehtiä ei löytynyt, mutta ehkä löytyi ainakin yksi syy miksi jakelu jumittaa, kun pääsimme kurkistamaan jakelukeskuksen arkeen.
Silloin tällöin silmiin sattuu samanlainen leposija kuin meilläkin Konttisaunan edessä Jokilaaksossa. Kyse on riippumatosta eikä -keinusta.
Jomtien Beachin varrella on Night Market ja sen edessä tuulimylly ilman Don Quijotea. Mylly ei Suomen arjessa selviäisi ilman pikku ja vähän vanhempienkin kriminellien tuhovimmaa yhtä viikonloppua.

Yksi rantojen kantapaikkojamme on numero 33. Kymmenelle kilometrille mahtuu jokunen tuoli, joista tänään iso osa oli vailla käyttäjiä.
Joskus olen tuumaillut mistä postiauton keltainen jakeluauto hakee jakeluvetensä. Tänään se selvisi. Naapurin lammesta.
Yksi kauneimpia koiratarinoita on Cryn elämä. Joka selvisi pentueesta ainoana aikuiseksi, joskin osin jalkansa menettäneenä. Me pelastimme sen vesikourusta, eläinsairaalan kautta takaisin elämään.
Täällä sattuu harvemmin silmiin matkailuajoneuvoa ja varsinkaan maan rekisterissä. Mutta nyt sellainen on ilmestynyt Jomtienin sivukadulle.