Lentokentällä

päivis: Edessä on lento Thaimaahan. Jätin blogin kirjoittamisen tänne kentälle, kun odotellessa voi tehdä muutakin kuin vain istua ja ihmetellä. Ihmetellä sain riittämiin omalle lähtöportille hiljaksiin kävellessä, kun vertailin vesipullojen hintoja. Lähdevettä olisi saanut halvimmillaan huoneenlämpöisenä lentokentän pienestä apteekista 1,50 eurolla, mutta kaikkialla muualla hinnat vaihtelevat kahden ja kolmen euron välillä. Hoidin lähtönesteytyksen käymällä Starbucksilla Pumpking Spice Lattella.

Sattumalta nettiä selaillessa huomasin artikkelin, jossa annettiin ohjeita, miten voi varautua pitkistä lennoista selviytymiseen. Ensimmäinen ohje oli matkustusluokan korottaminen. Se on nyt myöhäistä. Hyvä jos koneeseen edes mahtuu, sillä eilisen Finnairin sähköpostin mukaan kone on ylibuukattu. Kyselivät vapaaehtoisia vaihtamaan lentoa. Laitoin ruksin kohtaan, jossa ilmoitin, etten halua vapaaehtoiseksi. Toisaalta, jos olisi lupautunut, olisin kenties päässyt bisnesluokkaan, kuten meille kerran onnekkaasti kävi. Mutta olisin voinut myös saada uuden reitityksen ja joutunut lentelemään ties mistä kaukaa. Kohde kun nytkin on melkoisen kaukana. Ja siellä odottavat Jorma ja uusi koti.

Istuimen varaaminen on jo tehty, joten sen olen jo ymmärtänytkin. Olen käytäväpaikalla, jossa ainut harmi on, että kaksi vierasta vierustoveria luultavasti haluavat silloin tällöin piipahtaa vähintään vessaan. Finnairin uudessa koneessa (tai mikä uusi se enää on), ikkunapuolillakin on kolme istuinta rinnakkain entisen kahden sijaan.

Pitää myös osata pukeutua oikein. Farkut eivät ole paras mahdollinen vaatetus, mutta en nyt muutakaan keksinyt. Lähtiessä ovat ok, mutta perillä tuskaisen kuumat. Mutta onneksi ulkoilmassa ne päällä pitää olla vain Jomtienin bussiterminaalista Seven Seasiin. Olen kuullut, että amerikkalaiset osaavat pukeutua pitkille lennoille. Mitenkään tavatonta ei ole, että painelevat koneeseen aamutakeissaan.

Pitkille lennoille vinkataan ottamaan omat eväät mukaan, jotta tarjolla olisi lentomatkalle sopivaa syötävää. Jutun mukaan maku- ja hajuaisti heikkenevät lennon aikana, joten lentoyhtiön tarjoamat ruoat saattavat siitä syystä maistua jopa pahalta. Minä kun luulin, että joskus paha maku johtuu siitä, että ruoka yksinkertaisesti on pahaa.

Lennolle lähtöä odotellessa voi istua vaikka kirjoittamassa blogia. Olin sen
verran hyvissä ajoin lähtöportilla, että pääsin istumaan mukavaan nojatuoliin,
jossa luultavasti voisi samalla vaikka ladata tietokonetta.

Omat vedet kannattaa myös kuljettaa koneeseen. Koneessa kyllä tarjotaan vettä tuon tuostakin, mutta ehkä oma vesipullo olisi hyvä idea. Siihen kai veden korkea hinta perustuukin: vesipullon voi hankkia vasta turvatarkastuksen jälkeen.

Pitää myös käyttäytyä normaalisti. Se tarkoittaa hampaiden harjausta, dödön käyttöä, jopa alusvaatteidenkin vaihtoa ohjeissa ehdotettiin. Koneen viihdelaitteita kannattaa myös hyödyntää. Muutaman hyvän elokuvan muistan lentojen aikana nähneeni, mutta Finnair ei ole ihan paras elokuvien esittäjä. Toistaiseksi paras tarjonta on ollut - yllätys, yllätys - Russian Airlinesillä.

Omakohtainen kokemukseni on, että niskatyynyä, vai miksi niitä niskan ympärille laitettavia renkuloita kutsutaankin, ei missään nimessä pidä unohtaa. Käytössäni on edelleen vuosia sitten Virosta ostamani, puhallettava niskatyyny. Lentosukat on toinen must juttu. Tosin nyt hankin kokeeksi kompressiosäärystimet.