Sorsat taitavat olla etuajassa

päivis: Tänään aamulla näimme Pikkulammessa sorsaperheen. Sorsalla oli tosiaan poikaset, joiden määrää emme onnistuneet laskemaan. Mutta paljon niitä oli. Netistä katsoin, että taitavat olla etuajassa. Tässä vaiheessa pitäisi kai olla vielä munien hautominen meneillään. Mutta ensimmäinen kevät tuli aikaisin ja sorsat eivät ole, ainakaan kaikki, olleet edes vierailla mailla. Kerrankos sitä silloin aikatauluista erehtyy. Ehkä netissä olevia tietoja sen sijaan pitäisi päivittää vastaamaan nykypäivää.

Kevät on mukava aika, oikeastaan vuoden paras. Ilmaista C-vitamiinia saa koivunlehdistä, jotka eivät ole vielä kovin kitkerän makuisiakaan. Ja maa lykkää ainakin meillä nokkosta. Niitä käytin jo kerran pinaatin sijaan, kun tein täytettyä munakasrullaa.

Kokonaan olen unohtanut koivun mahlan. Sitäkin kai näihin aikoihin kannattaisi alkaa heruttaa koivujen rungosta. Mahla ei tosin kummoiselta maistu, mutta on tosi terveellistä. Sen maku muistuttaa lähinnä liikaa lantattua mehua. Jokilaaksossa on koivikkoakin, joten mahlametsään tästä mars!

Ja kohta alkaa taas voikukka puskea kukkia ja varsinkin lehtiä. Voikukan lehteähän voi myös käyttää salaatinlehden korvikkeena tai niitä täydentämään. Terveellisiä ovat nekin. Joskus kyllä mietin, miten terveitä ihmiset, jotka käyttävät kaikkia mahdollisia luonnon antimia, oikein ovatkaan. Vai ovatko kuitenkaan?

Aika moni turvautuu myös kaikenlaisiin pillereihin. Äskenkin mainostettiin pillereitä, jotka hillitsevät ruokailun jälkeistä verensokerin nousua ja samat mömmöt laskevat kolesteroliarvoja. Uskokoon kuka tahtoo.

Jotta tuolla luonnossa liikkuessa ei erehtyisi luulemaan, että kevät olisi jo kovinkin pitkällä, valkovuokot muistuttavat, että ei olla edes ihan toukokuun puolivälissä. Yksi hienoimmista kevään näkymistä on, kun joka suunnalla maa on täynnä valkoista vuokkomattoa.