Useamman kerroksen väkeä

Kaksoishinnoittelu tai kahden kerroksen hinnoittelu tarkoittaa pääsymaksuissa ja lipuissa sitä, että samasta tuotteesta tai palvelusta peritään eri asiakkailta eri hinta jonkin tietyn kriteerin perusteella. Se on yleinen hinnoittelustrategia matkailu-, viihde- ja kulttuurialoilla. Tavallisesti hintaero perustuu joko asiakkaan kotimaahan tai hänen demografiseen ryhmäänsä. Demografinen ryhmä tarkoittaa väestöryhmää, joka on jaettu mitattavissa olevien, objektiivisten väestötieteellisten ominaisuuksien perusteella.

Käytäntö on varsin tavallinen monissa kehittyvissä maissa ja suosituissa matkakohteissa (esimerkiksi Thaimaassa, Egyptissä tai Perussa). Maan omat kansalaiset tai paikalliset asukkaat pääsevät nähtävyyksiin (kuten kansallispuistoihin, museoihin tai historiallisiin kohteisiin) huomattavasti halvemmalla – joskus jopa ilmaiseksi. Ulkomaisilta turisteilta taas peritään moninkertainen hinta. Paikallista väestöä halutaan tukea, jotta heillä on varaa nauttia oman maansa kulttuuriperinnöstä. Lisäksi ajatellaan, että ulkomaisilla matkailijoilla on korkeampi maksukyky.

Suomessa ja muissa länsimaissa kaksoishinnoittelua kutsutaan yleensä perinteisemmin hintadifferoinniksi tai alennusryhmiksi, mutta periaate on sama. Lipun hinta vaihtelee sen mukaan, mihin ryhmään kuulun. Esimerkiksi opiskelijat, eläkeläiset, lapset tai työttömät saavat lipun halvemmalla kuin työssäkäyvät aikuiset. Tavoitteena on tehdä palveluista saavutettavia niille, joiden tulotaso on matalampi, ja samalla täyttää katsomot tai museot hiljaisempina aikoina.

Euroopan unionin alueella kansallisuuteen perustuva kaksoishinnoittelu on pääsääntöisesti laitonta syrjintää. EU-maissa ei siis saa veloittaa esimerkiksi ranskalaiselta turistilta korkeampaa museon pääsymaksua kuin suomalaiselta, vaan kaikkia EU-kansalaisia on kohdeltava hinnoittelussa tasapuolisesti. Paikallisuuteen perustuvia etuja esimerkiksi tietyn kunnan asukkaille voidaan kuitenkin joskus sallia erittäin painavista syistä.

Jos on kaksoishinnoittelu monessa maassa maassa yleistä, niin Tuusulan uimahallissakin on monen kerroksen väkeä tai ainakin eri hintaa. Erityisen hyvilläni olen tuusulalaisille, 70-vuotiaille tai iäkkäämmille vuoden rannekkeen lipun hinnasta. Kerrankin jotain maksullista, joka on sopivan hintaista myös minun eläkeläiskukkarolleni. Kas tässä koko hinnasto kopiotuna suoraan Tuusulan nettisivuilta:

Alle 7-vuotiaat huoltajan mukana - Maksutta*.

Lapset 7−17 vuotta - 3,40 €.

Opiskelijat - 3,40 €.

Eläkeläiset (kokoeläke) - 3,40 €.

Työttömät - 3,40 €.

Varusmiehet - 3,40 €.

Erityisryhmät - 3,40 €.

Sarjaranneke 10 kertaa - *** 29,00 € ***.

Kausiranneke (120 päivää) - 63,00 €.

Lasten uimataitoranneke, 8-13 vuotta (120 päivää) - 20,00 €.

Perhelippu, aikuinen + 1−2 lasta (7−17 vuotta) - 10,10 €.

Perhelippu, 2 aikuista + 1-3 lasta (7−17 vuotta) - 15,00 €.

70+ vuotiaiden vuosiranneke - 28,40 €**.

Erityisuimaranneke (uinti) - 65,10€ /vuosi.

Omaishoitajakortti - Maksutta.

Sotainvalidit, rintamamies- ja sotaveteraanit - Maksutta.

Avustaja (henkilökohtainen) - Maksutta.

* Ei koske ryhmiä.

** 70+ uintiranneke on 70 vuotta täyttäneille tai samana kalenterivuonna täyttäville henkilöille. Ranneke on henkilökohtainen, ja se myönnetään vain tuusulalaisille. Rannekkeen voi ostaa uimahallin kassalta Kela-kortilla tai myönnetyllä eläkepäätöksellä. Ranneke oikeuttaa uimiseen arkisin kello 6−16.

*** Ylikunnallinen sarjaranneke käy Tuusulan, Järvenpään ja Keravan uimahalleissa sekä Keravan maauimalassa.