Vaikken taatusti ole millään mittareilla monenkaan penaalin terävin kynä, ei se estä eikä rajoita pohtimasta pieniä ja suuria asioita. Joista joku on toiselle mitätön ja toiselle tovin maailman merkittävin tapaus. Kuten öttiäiselle sen kääntäminen jaloilleen tai tuntemattomalle lapselle antamani muutaman bahtin tai sentin muovipallo.
Rannan piirtämä kuva kertoo sekin eräällä tavalla mitättömyydestä, jossa totta saattaa olla toinen puoli. Sillä samat lehdet, jotka kertoivat Roopen persuksiinsa työntämästä anustapista, kirjoittivat suomalaisten laivanmyyntimatkan Donald Trumpin muistilapusta Valkoisessa talossa.
Älyn jättiläisenä itseään pitämässä ihmisessä riittääkin ihmeteltävää. Kummalla puolen aitaa mahtaa olla tilanteen syvin viisaus esimerkiksi Korkeasaaren apinatalossa, kun vanhemmat vievät lapsensa katsomaan apinan itsetyydytystä sen katsoessa perheen äitiä? Eikä se muuksi muutu ihmisen vangitseman tiikerin tai papukaijan pyrkiessä vapauteen. Meidän ihmetellessä elämää vangittuna pienessä häkissä.
Kerran katselin Bakussa tulenpalvojien temppelissä tulta palvovia. Nimeltään Ateshgah on historiallinen monumentti, joka on rakennettu zarathustralaisten ikiaikaisen tulenpalvontapaikan paikalle. Temppelin rakensivat intialaiset hindut 1700-1800-luvuilla, mutta alkuperäinen pyhä paikka on vanhempi. Opas kertoi yhden arvostuksen mittareista olleen aikoinaan, kun joidenkin raajat olivat palvoessa luutuneet määrättyihin asentoihin. Kävelevät kantoivat heidät aamulla tulen ääreen ja illalla takaisin savimajoihin. Usein minun on vaikea hyväksyä heidän olleen yhtä viisaita tai tyhmiä kuin monella lailla olen itsekin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti