Ihmiset ostavat nykyisin ruokakaupasta erilaista ruokaa kuin aiemmin. Etenkin arjessa suositaan kotiruoan korvikkeita eli nopeita ja helppoja ruokaratkaisuja. Viikonloppuisin ruoanlaittoon voidaan yhä panostaa enemmän. Kauppojen tuotevalikoima on moninkertaistunut, ja uudet tuotteet heijastavat muuttuneita ruokatrendejä ja elämäntyylejä.
K-Supermarket Raisio Centerin pitkäaikainen kauppias Timo Könttä kertoo, mitkä tuotteet ovat erityisen suosittuja ja millaisten tuotteiden suosio taas vähentynyt. Aiheesta on päivän Hesarissa pitkä ja oikein hyvä juttu, mutten tiedä onko se maksumuurin takana. Linkki siihen on kuitenkin tässä.
Kaukana takana on aika, joilloin kaupasta haettiin maitoa omalla kannulla, johon kauppias mittasi juoman pitkävartisella maitomitalla. Taisi olla alumiinia. Oman kannun kansi tiivistettiin sitten voipaperilla, ettei maito roisku yli esimerkiksi polkupyörän ohjaustangossa.
Leipää oli tummaa ja vaaleaa; ekstrana ranskanleipää. Ruisleipääkin oli kahta sorttia. Limppuja ja reikäleipiä, joita nykyisin saa valmiiksi viipaloitunakin.
Lihatiskillä oli sellainenkin erikoisuus kuin "roiskeet". Ne olivat valmiiden lihatuotteiden ja makkaroiden kantoja, jotka jäivät ikäänkuin tähteeksi kaupassa tehdyistä viipaloinneista. Roiskeilla oli halpa kilohinta ja vähän sattumankauppaa mitä kauppias sattui paperiin käärimään. Jauhot olivat isoissa laareissa, joista mitattiin asiakkaalle paperipussiin haluttu määrä. Ei ollut digitaalisia vaakoja, vaan paino katsottiin viisarista tai vaakan vastapunnuksilla.
Monenlaista elintarvikekaupoissa muuttunutta muistuu mieleen, mistä syntyisi helposti oma bloginsa. Kylällä saattoi olla useampi ruokakauppa. Nyt tilan ovat ottaneet isot K ja S jättiläiset. Niiden hyllyjen välissä joskus ihmettelen erilaisten ja makuisten maitotuotteiden, rahkojen, yogurttien ja sen tapaisten määrää. Että mistä kaikelle löytyy ostajat "parasta ennen" päivämäärää? Ja jos ei mistään, minne myymättömäksi päätynyt joutuu?
Olen myös miettinyt koulujen, senioriyhteisöjen, ruokaloiden ja muiden valmisruokapaikkojen hävikkiä. Ne palauttivat mieleen tositarinan ehkä Asunnottomien yön ansiosta. Ollessani Jyväskylän Katulähetyksen boss, soitti minulle alkoholistien hoitolaitoksen johtaja kysyen olisiko meillä heidän ylijäämäruualleen käyttöä? Toki oli ja kysyin mikä on muuttunut, kun tarjoat sitä nyt meille? Paikan johtaja vastasi: "EU-säännökset. Ennen se meni lähistön sikalaan, mutta nykyisin sioille tarjottava ruoka on lämmitettävä uudelleen ja ruokkija sanoi, että se on liian iso työ." Sen sanottuaan hän tajusi itsekin mitä tuli suusta lipsautettua. Kun ruokaa ei voinut enää ilman lisätyötä antaa eläimille, hän tarjosi sitä ihmisille 🤣🤣.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti