Etelä-Thaimaa

Aiemmin kirjoitin, että viime matkalla suunnittelin mennä osaomistus-skootterillamme ja laivalla Sattahipistä Songkhlaan. Olin jo kaverini kanssa satamassa, kun sanoin, että sinne suunnalle kolmeen maakuntaan ei ulkoministeriömme suosittele matkustamista. Siihen tyssäsi kaverini lähtö ja minunkin, sillä en halunnut lähteä matkaan yksin.

Mutta seutua en unohtanut ja sinne aion yrittää uudelleen, vaikka viime kesä vei mennessään mainitun laivareitin. Mutta ei laivaa ja tilalle näyttää jollakin aikataululla tulevan reitti Sattahipistä Ko Samuin saarelle. Koeajokin oli tehty ja kaikki näytti hyvältä. Mutta niin nytkin, kuten monesti aiemminkin maailma ei kulje kuten itse ajattelen. Koematkan jälkeen Seahorsen reittikuvioista ei ole kuulunut mitään.

Oli siis tehtävä uusia suunnitelmia tai unohdettava taas koko juttu. Koska en unohda, jäi vaihtoehdoiksi käytännössä kiertää Siaminlahti Bangkokin kautta autolla sekä junalla tai lentää yli. Hinta on suunnilleen sama menisin kummin vain. Mutta tosi halvallakin pääsee, jos otan edullisimman junan. Jomtienin rannasta eivät näytä pikkubussit kulkevan ainakaan tällä hetkellä kovinkaan säännöllisesti Bangkokin Viktoria monumentille, joten taidan antaa mukavuuden voittaa 1000 kilometrin matkalla.

Eilen suunnittelimme, että jos menisimme Bolt-järjestelmän kautta tilatulla taksilla suoraan Bangkokin Bang Suen uudelle rautatieasemalle ja siitä junan 2. luokan makuupaikoilla 15 tunnin siivun Phattalungiin sekä perillä lopun 5 kilometriä tuk tukilla.

Olenkin tästä uudesta aluevaltauksestani melko innoissani. Ehkä lähdemme kuluvan kuun 25. päivä. Paluusta ei ole mitään tietoa milloin eikä minne. Suomeen kuitenkin kesäksi. Mukaani otan koko lääkävarastoni, joten niiden puolesta voin olla missä tahansa, vaikka ensi kesään saakka.