Jokilaakson tarina * 10

Suomi ei ole vaihtoehtoisten asumismuotojen luvattu maa. Voisikin sanoa hieman yksinkertaistaen, että jos ei asu kerros-, rivi- tai omakotitalossa, ei asu missään, vaan yhteiskunta kirjaa vailla vakinaista asuntoa olevaksi. Nykyisin ei kuitenkaan saa enää rangaistusta irtolaisuudesta, vaan laki turvaa oikeuden olla myös asunnoton. Toisaalta laki turvaa asunnonkin jokaiselle, mutta siitä huolimatta Suomessakin on tuhansia vailla oman kodin kattoa 😥. 

Päiviksen kanssa meitä ovat pitkin elon taivalta kiinnostaneet vaihtoehtoiset asumusmuodot, joita on mahtunut matkamme varrelle monenlaisia. Kotimme on ollut erilaisissa elämisen yhteisöissä, toimistoissa, veneessä, matkailuautoissa, vapaa-ajan asunnoissa ja niin edelleen.

Kun siirryin Ikeassa saadun sydäninfarktin ja Meilahden sairaalan sydänvalvomon kautta eläkkeelle eli leppoistamisjaksolle, antoi se uutta potkua visioida mikä olisi tulevaisuutemme asumismuoto Matkakotimme jälkeen, jos kodin tulikohta olisi Jokilaaksossa. Kiersimme pitkin maailmaa tutustumassa erilaisiin vaihtoehtoihin ja aikamme haaveilimme rekka-auton alustalle tehdystä kodista. Kävi ilmi, että jos aiomme liikkua sillä paikasta toiseen, täytyisi koti katsastaa joka vuosi ja siinä pitäisi olla jarrut ynnä vilkut. Se tuntui liian oudolta ja hankalaltakin, kuten sekin, että kodissamme olisi oltava toimivat seisontavalot. Jos näin ei olisi, muuttuisi asumismuotomme helposti viranomaissilmissä joksikin sellaiseksi, joka vaatii rakennus- tai ainakin sijoitusluvan.

Ajan myötä visio kirkastui merikonteiksi, joille ei juuri tuntunut löytyvän varaston lisäksi muuta mielekästä jatkokäyttöä. Vaan niitä seisoo käyttämättöminä satamissa ja monilla muilla alueilla valtavia määriä. Lisäksi pysyvän kodin tekeminen Jokilaaksoon oli monen mutkan takana. Lentomelualueet olivat laajentuneet, puuttui kaavaa, lisäksi Tuusulanjoen vuoksi kyse oli rantarakentamisesta, tulva-alueesta, byrokratiasta ja mitä kaikkia esteitä löytyikään.

Erilaisten asetusten, määräysten ja lakien viidakoissa vaikutti siltä, että tilapäinen, viiden vuoden rakennuslupa asunnolle voisi olla saavutettavissa. Saadakseen sellaisen piti viranomaisen vakuuttua, että rakennus on tarkoitettu purettavaksi tai siirrettäväksi. Se olisi helppo osoittaa merikonteilla. Tavoitteemme oli suunnitella, tehdä ja esitellä Suomen olosuhteisiin aiemmin mainitun kolmen asmismuodon lisäksi neljän vaihtoehto. Joka olisi vähemmän kuin kivijalalle perustettu mummonmökki, mutta enemmän kuin siirtolapuutarhan kesäasunto.