Hetken aikaa kaikki oli selvää kuinka Jokilaaksosta tulee sukuni pysyvään omistukseen ainutlaatuinen kokonaisuus, kun poikani perheineen innostui ajatuksesta rakentaa sinne kotinsa. Se ei koskaan toteutunut.
Ensimmäisen vaimoni Liisan kuoltua oli tehtävä kipeä ratkaisu, joka maksoi minulle osuuteni Liisan kanssa omistamastamme, käsinveistetystä 200 m² hirsihuvilasta. Koska en pystynyt pitämään osaomistustani molemmista, luovuin Syrjäntakasesta ja pidin Jokilaakson. Kun en voinut lunastaa lupaustani Liisalle, päätin pitää lupauksen äidilleni ja isälleni ja lahjoitin Jokilaakson Elämän tähden ry:lle.
Jätin silloin kuitenkin "salaisen" oven lukitsematta, jos ajan kanssa jotain muuttuisi. Kun kesäinen käyntini Syrjäntakasella maksoi lähes 5000 euroa, laitoin raolleen jättämäni oven lukkoon sekä piilotin avaimen entistä paremmin. Sen jälkeen Elämän tähden päätti perustaa omalla kustannuksellaan Jokilaakson luonnonsuojelualueen. jos ELY-keskus sen hyväksi näkee.
Vuoden 2021 loppuun mennessä selvinnee onko ajatus ja hanke ylipäätään mahdollinen. Yhdistykseltä ja minulta kyseessä on joka tapuksessa merkittävä ympäristöteko, sillä pelköstään yksi rakennuslupa vastaavassa paikassa on arvoltaan 150 000 euron molemmin puolin. Jos saamme alueen tehtyä, on sillä seudulle suuri merkitys, jota voimme etukäteen vain arvella.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti