Väärien valintojen asiantuntija * 312

Koska kirjaprojektini vuoteen sattuivat myös kuntavaalit, kirjoitan eilisillan ja tämän aamun fiiliksistäni pätkän. Yhtenä iltana ja vähän seuraavana aamunakin, kerran neljässä vuodessa annan itselleni luvan olla häpeilemättömän pikkusieluinen. Silloin ratkeaa kuntavaalien tulokset, jonka myötä saamme ison kasan uusia yhteisten asioiden hoitajia. Olen ollut itsekin monta vuotta mukana ja seuraankin tuloksia innolla. Olen jonkun puolesta surullinen, toisen puolesta pettynyt, kolmannen kanssa iloitsen, neljännen saavutuksista olen hyvilläni ja viidennen puolesta vahingoniloinen.

Kotikuntani Tuusulan suurimmaksi puolueeksi palasi neljän vuoden tauon jälkeen Kokoomus. Se tarkoittaa pormestarien pestien uudelleenjakoa ja nykyinen demaripormestari joutuu katsomaan muita töitä. Koska hänen puolueensa putosi piikkipaikalta neljänneksi, menee ryhmältä sivu suun myös apulaispormestarien pestit. Ellei sitten pestiä jaeta kahden ryhmän kesken vaalikauden ajaksi. 

Se on iso vallan menetys, joka tulee näkymään kuntalaisten arjessakin. Kuten sekin, että Perussuomalaiset saanevat sivistyspuolen apulaispormestarin paikan. Tämä on merkittävä saavutus Persuille, joka varmasti nousee julkisuuteen jossain vaiheessa. Kuten sekin, että puolueiden ulkopuolinen ryhmä Tupu, Tuusulan puolesta ry saa edelleen apulaispormestarin paikan. Myös se on suuri asia poliittiselle ryhmälle, joka ei ole puolue.

Vihreät lisäsi 0,1 % kannatustaan mikä on hieno saavutus, kun puolueeni valtakunnallisesti menetti asemiaan. Vihreistä valtuutetuista vain yksi jatkaa Tuusulassa. Kaksi uutta ovat nykyisiä varavaltuutettuja, jotka jakoivat keskenään kunnanhallituksen paikkamme.

Itse istuin neljä vuotta kuntakehityslautakunnassa. Tärkeä paikka, mutta luottamustoimeen ylipäätään ryhtyminen oli minulta väärä valinta ja pettymys. Osin oman mielenkiinnon puutteen takia, osin oman ryhmän vuoksi, sillä koko aikana en löytänyt itselleni yhtään tärkeää asiaa, johon olisin saanut oman jengin mukaan.

Kaikkinensa oli hämmentäväkin kokemus huomata, etten ole politiikassa profeetta omalla enkä vieraalla maalla. Harmittamaan jää eniten, kun en saanut aikaan caravan-/campingaluetta. Ehkä myönteisin kokemus oli paljon uusia tuttavuuksia luottamushenkilöistä ja kunnan  työntekijöistä.