Voi meitä tuomion tomppeleita

jormas: Koen, etten ole koskaan ollut kuten muut. Tosin en ole halunnutkaan. Mutta miten voisi olla ehyesti erilainen, jotta muut eivät ajattelisi, että mikähän tuokin on olevinaan? Luuleeko se olevansa parempi kuin muut? Mutta onko sillä viime pelissä edes kovin suurta väliäkään mitä mieltä muut ovat minusta? Tosin meillä kai lähes kaikilla on jollakin lailla tasapäistämisen tarve. Ja vain sellainen ihminen, jonka tasapäistämiseksi muut ovat menettäneet toivonsa, saa olla sellainen kuin on ja sellainen kuin haluaa. Mukavaa, että edes joku saa muidenkin mielestä olla sellainen, miksi hän on syntynyt ja luotu.

Kun jäin Sininauhasta eläkkeelle, sen jälkeen ei ole tarvinnut kumartaa sitäkään entisen vähää mihinkään suuntaan. Siitä pienen mieleni ilosta ovat välillä muutkin saaneet osansa. Kuten esimerkiksi suureen ääneen itseään kristittyinä pitävät. Joiden mielestä vain heidän laillaan uskossa olevat ovat oikeasti uskossa. Ja osallisia joskus taivaan karkeloista ja muista iloista.

Tuonelaan heidän mielestä joutuvat lähes kaikki. Ensimmäisinä juopot, huorat ja varkaat. Perässä menevät naispapit, lesbot ja homot sekä kaikki muutkin papit, jotka vihkivät samaa sukupuolta olevia avioliittoon. Samaan tuonelanjunaan joutuvat eronneet sekä uudelleen vihityt ja ne, jotka ovat kastettu vain lapsena Jumalan yhteyteen ja seurakuntaan. Jos taivaspaikkojen jako olisi ihmisen vallassa ei Pietarin portilla olisi lainkaan jonoa. Veräjän takana olisi ainoastaan röyhkein ja suurisuisin taivaspaikkojen jakaja maan päältä. Ja muurin vieressä Tapsa Rautavaara, Repe Helismaa ja Ontuva Eriksson https://www.youtube.com/watch?v=SpjESEykWe8

Siihen muurin viereen saatan pyrkiä minäkin. Sillä olen ollut juoppo ja varas, eronnut ja uudelleen avioitunut, joka vielä hyväksyn samaa sukupuolta olevien avioliitotkin. Edellä mainittujen ominaisuuksien vuoksi olen saanut niin monta tuomiota ja matkalippua manan maille, että tosiaankaan en luule, vaan tiedän.

Viimeisiä päivieni virkistäjiä tällä sektorilla on ollut kuulumiseni Aito avioliitto -keskusteluryhmään. Yhtään ainutta keskustelua en ole siellä käynyt, ettei joku ole vaatinut minua poistettavaksi porukasta. Ymmärrystä ei ole saanut sekään ajatus, että vaikka olen perinteisen avioliiton kannattaja, ei minun silti tarvitse vastustaa homojen ja lesbojen oikeutta avioliittoon. Varsinkaan kun peistä on väännetty maallisesta eikä kirkkolaista. Jos joku on hiihdon vankkumaton kannattaja, ei silti tarvitse vastustaa yleisurheilua, olen sanonut. Kuuroille korville ja oman totuutensa vangeille. Se ei ole sielläkään selvinnyt mistä itseään rakastavina ja armahtavaisina kristittyinä pitävät ovat saaneet tehtäväkseen vastustaa ylipäätään kenenkään rakkautta.

Ihmiset kuitenkin tuomitsevat toinen toisiaan kadotukseen. Mutta sekään ei tunnu riittävän, sillä Facebook-kaverimme Timo Räihä nosti palstallaan esiin kysymyksen, että onko koiralla tai ylipäätään eläimellä sielu? Laitoin sinne malliksi pari toteamusta, että juutalaiset taitavat uskoa niin ja niin taisi uskoa kirkkoherra Voitto Virokin aikoinaan. Että hän näkee koiransa taivaassa. Tähän uskon minäkin. Ja jäin keskustelussa auttamattomasti vähemmistöön.

Sillä ei riitä meille kaikkitietäville hurskastelijoille ja tuomion tomppeleille, että toivottelemme toisillemme hyviä matkoja manalaan, vaan nyt ovat framilla eläimetkin. Jotenkin tähän istuu oivalla tavalla se, että Jumala loi meidät jokaisen yksiksi Hänen kasvoistaan. Sillä niin tyhmiä kaikkitietäväisyydessämme yksilötasolla olemme, että sata varmasti Luojamme tarvitsee meidän kaikkien miljardien kasvot, jos ja kun Hän aidosti ja oikeasti on kaiken hallitsija.