Kevättä odotellessa

päivis: Joskus luulee tietävänsä jo aamulla, tuleeko päivästä hyvä vai huono. Tai tuskin koskaan koko päivä menee niin poskelleen, että sen voi sanoa olevan yksistään huono. Niin kuin ei juuri koskaan kokonainen päivä ole vain iloa ja riemua. Eiköhän huonosta päivästäkin ole revittävissä ainakin joku positiivinen asia, jos oikein tarkasti tonkii. Ja päinvastoin. Eikä kai silläkään ole suurta merkitystä, kummalla jalalla on sängystä noustessa astunut ensimmäisenä. Vaikka näin väitetäänkin.

Kun odottaa jo kovasti kevättä, aamuisesta sateesta voi ajatella, että "hyvä, se sulattaa lumia". Nyt oli kuitenkin tullut uutta lunta ja sehän tiesi pakkasyön jälkeen liukkautta tielle. Olen etelään muutostani saakka ollut sitä mieltä, että täällä hallitaan vain kuivan kelin autoilu.

Kun alkaa sataa vettä, heti syntyy ruuhkia. Ja kun sataa lunta, senkin kanssa ollaan ongelmissa. Tänä aamuna herätessä maa oli valkoinen. Saattoi arvata, että liikenteessä olisi vaikeuksia. Mitä silloin tekevätkään aamulla töihin tulijat? Lähtevät samaan aikaan kuin muinakin aamuina ja selittelevät sitten myöhästymistään huonolla ajokelillä.

Tämä kuva ei ole tältä keväältä, mutta voisi olla. Lammella jää on nytkin
alkanut sulaa ja on vain ajan kysymys, milloin muutkin vesilinnut kuin
sorsat ja joutsenet ilmestyvät iloksemme.

Ehkä heillä on siihen oikeus, varsinkin jos ovat sateiden kanssa ongelmiin joutuvia etelän miehiä ja naisia. Itselleni keleillä ei nykyään ole normaalina työpäivänä kovin suurta merkitystä, sillä vältän lähes kokonaan huonot ajokelit ja niiden aiheuttamat ruuhkat, koska käytän julkista liikennettä: junaa ja ratikkaa. Kehäradan käyttäjäksi ryhdyttyäni, melkein heti sen avauduttua, en ole juuri koskaan joutunut turhaan odottelemaan junaa. Paljon parjatut junan myöhästelyt ovat olleet harvinaisia poikkeuksia.

Päivästä voi tulla hyvä tai huono niin kovin monesta syystä. Kun käyn töiden jälkeen Niilon kanssa kiertämässä hevoshaan lenkin, olen viime aikoina ajatellut, että nyt jos näen joutsenia, pieni lenkkimme tekee päivästä paremman kuin ilman joutsenia. Oli sillä hilkulla, että olisin joutunut pettymään, mutta luonnossa pitää olla tarkkana. Kun maltoin katsoa tarkasti, siellähän ne taas olivat, kaksi joutsenta. Sillä hetkellä tunsin, että tänään on hyvä päivä.