Itä vai länsi?

päivis: Taas on pitänyt arvuutella, kuuluuko Laukaa tai Jyväskylä itään vai länteen. Sääennusteen mukaan eilen itään luvattiin hellettä ja länteen vesisateita. Tällä kertaa vaikutti siltä, että olimme ennemminkin idässä kuin lännessä, vaikka helle ei aivan Laukaaseen asti yltänytkään. Lämmintä oli kuitenkin. Ja sade tuli vasta yöllä, mutta se ei ollutkaan enää mikään itä-länsi-asia. Saderintaman kuuluikin edetä etelästä pohjoiseen. Usein itään tai länteen kuulumisen vaikeus tulee Päijänteestä, joka tehokkaasti jakaa säät paitsi rannoillaan, myös täällä pohjoispuolella, mutta vielä sen vaikutusalueella.

Olen aina kokenut kuuluvani enemmän itään kuin länteen. Johtunee paljolti sukujuurista: itäinen Suomi karjalaisine sukulaisineen tuntuu omimmalta. Ne, jotka olivat kotoisin Keski-Suomesta, eivät taas tuntuneet tuttuudessaan mitenkään erityisiltä. Pitkään luulin, ettei minulla ole länteen minkäänlaisia sukulaisuussiteitä, kunnes jossain Ville-vaarin sukuselvityksessä todettiin jonkun esi-isän tai -äidin syntyneen jossain länsirannikolla.

Kansatiedettä opiskellessani koin aina mielellään omakseni kaikki itäisen kulttuurin piirteet. Oli mukavaa, että monet herkulliset perinneruoat ovat idästä. Mämmikin muistaakseni. Tai kukapa nyt himoitsisi venyvää viiliä, kun idässä hallittiin ihanasti lusikalla astiasta lohkeavan viilin valmistus. Entä ne karjalan piirakat. Eihän niitä ennen vanhaan lännessä kunnolla edes tunnettu. Minä sen sijaan osallistuin jo 17-vuotiaana karjalanpiirakoiden tarkkaa taitoa vaativaan valmistusprosessiin sukulaisten leipomossa Kiteellä.

Sellaisenkin asian kuin jonkin sanonnan taivutuksen halusin huomata luonnostaan sanovani itäisellä tavalla. Jos sanoo, että joku maistuu pahalle, puhuu läntistä suomea. Mutta jos maistuukin pahalta, on itäisen suomen puhuja. Mielestäni oikean tavan saattoi testata näin: jos sanoi, että "maistuu koiralle", sillä oli kaksi merkitystä. Joko joku ruoka on koiran mielestä hyvää tai sitten jonkun maku on kuin koiraa söisi. Länsisuomalaisittain sanottuna, "maistuu koiralta", ei jätä mahdollisuutta kahteen eri tarkoitukseen.

Jyp ei taida olla itää eikä
oikein länttäkään.

Kunnon kansatieteilijänä diggasin itäisiä viikatteita, vaikka viikatteen heiluttaminen on yksi niistä viimeisistä asioista, joita haluaisin joutua tekemään. Hienoa tietysti on, että saunakulttuurillakin on niin pitkät itäiset perinteet kaukana Venäjällä.

Itä-länsi-vertauksia voisi keksiä vaikka kuinka paljon, jos oikein alkaisi muistella. Vihtakin on länttä, enkä kyllä koskaan ole vastaa vihdaksi nimitellytkään. Ja mitäpä muuta kuin idän joukkuetta olen aina kannustanut, kun pesäpalloilijat ovat seuransa kotipaikan mukaan asettuneet pelaamaan vastakkain jokavuotisissa itä-länsi-otteluissa. Vaan kummallekohan maan laidalle asettuisi jääkiekkojoukkue Jyp? Tämä tuli mieleen, kun lupasin käydä ostamassa tämän vuoden SM-liigan voittajajoukkueen mestaruuspaidan Jyväskylästä. Se jäi kyllä tällä erää ratkaisemattomaksi.