Tsunami

päivis: Eilinen Indonesian maanjäristys ja sen seurauksena annettu tsunamivaroitus aiheutti Aasian suunnalla paniikkia ja myös meillä Suomessa monelle varmasti nousivat karmivat muistikuvat mieleen. Varsinkin Thaimaassa vuoden 2004 tsunamin sattuessa oli paljon suomalaisia. Uutiset näyttivät ainakin Indonesiasta järkyttyneitä ihmisiä, joiden muistot edellisestä tsunamista eivät varmaan koskaan pyyhkiydy pois mielestä.

Tiedotusvälineet olivat ilman muuta heti valppaina välittämässä uutista ja kuvaa paikoilta, joissa tsunamia oli oikeasti syytä pelätä. Eräänkin kerran eri kanavat näyttivät, kuinka ilmeisesti pyörtynyttä naista kiikutettiin kadulle selviytymään järkytyksestään. Ja sehän meille uutisnälkäisille oli tärkeää infoa tapahtumapaikoilta?

Myös minä ja Jorma pääsimme osallisiksi tsunamitiedotuksesta. Hieman erikoisella tavalla tosin. Olemme kumpikin kertoneet joskus yhteystietomme Hesarin nettisivuilla olevaan ulkosuomalaistiedostoon. Katsoimme, että kerran Suomi-Seuran ulkosuomalaisparlamentissa Pattaya Suomi-Seuraa edustaneina ja muuten taas tänä vuonna edustavina, olemme tavallaan jossain määrin ulkosuomalaisia. Työt vaan häiritsevät pitempää oleskelua suosikkimaassamme, Thaimaassa.

Pattayan aallot ovat kesyjä tsunamiaaltoihin verrattuna.

Miten siis olemme olleet osallisina? Meille kummallekin tuli alta aikayksikön sen jälkeen, kun tsunamivaarasta alkoi tihkua tietoja, sähköposti Hesarin ulkomaantoimituksesta ja kyseltiin, olemmeko paikalla kokemassa tilannetta ja miten meihin saisi yhteyden. Valitellen vastasin, etten voi auttaa, koska olen Suomessa. Muutenkin Thaimaan-kotimme on maan turvallisella puolella, jossa varsin pieni Siamin lahti ei varmaankaan saisi kummoisiakaan tsunamiaaltoja aikaan. Tsunamin jäljet olemme kyllä nähneet vuoden 2005 helmikuussa. Matkustimme silloin Phuketiin ensimmäisellä lennolla tapahtumien jälkeen. Khao Lakista ei käytännössä ollut mitään jäljellä. Tuhoutuneet talot oli siinä vaiheessa jo jyrätty maan tasalle. Muualla näky oli paikoin kuin pommitusten jäljiltä.

Joskus pohtii, miksi maailma on niin epäoikeudenmukainen paikka. Miksi jollain pallonpuolikkaalla tuntuu olevan niin paljon vaarallisempaa kuin jollain toisella. Suomessa ainakaan emme joudu pelkäämään maanjäristystä, tulivuorenpurkausta, tsunamia, malariaa, emmekä edes valtaisia maastopaloja. Täällä Jokilaaksossakin "vaarallisin" luonnonmullistus on, jos Tuusulanjoen pinta sattuisi nousemaan puoli metriä. Silloin emme ehkä pääsisi kuivin jaloin omaan pihaan.