Pihatöissä

päivis: Joskus arvelin, ettei lumi täältä Jokilaaksosta sula ennen juhannusta. Tarkoitin lumella kasoja, joita lunta auratessa on syntynyt. Pitää ottaa ajatus takaisin: kasoissakaan ei ole enää kuin nokare lunta.

Jorma laittoi oraville sillan, koska puron yli
kaatunut puu, jota ne käyttivät, piti siirtää pois.

Koska maa on paljastunut, sieltä alkaa putkahdella esiin taas monenlaista kevääseen kuuluvaa. Yksi tämänpäiväisen pihatyön aihe oli pajukon raivaaminen niin, että valkovuokot saavat paremmin valoa ja ovat myös paremmin ihasteltavissa. Valkovuokkoja kukkii siellä täällä, ei sentään samanlaisina laajoina kenttinä kuten Ahvenanmaalla, jossa niitä näimme viime keväänä.

Jorma löysi metsän reunasta myös sinivuokkoja ja syksyllä Amsterdamista ostamamme tulppaanin mukulat ovat myös alkaneet lykätä jotain tulppaanin lehden näköistä maan pinnalle. Se ei vielä todista, että saisimme nähdäksemme itse tulppaanin kukkia. Mutta odotellaan rauhassa.

Yksi inhimillinen syy sille, etteivät tulppaanit koskaan kukkisikaan, on alkuviikosta Jokilaaksoon tuleva työkone, joka joutuu työskentelemään lähellä tulppaani-istutuksiamme. Tarkoitus on, että kone tasaa alustan, johon pystytämme kasvihuoneen. Kasvihuone tuli seitsemään tai kahdeksaan pakettiin pakattuna viikolla ja pakettien sisältöjä tänään vähän ihmettelimme. Mutta kokemusta on Ikean suurten kaapistojen asentamisesta, joten eiköhän tämäkin. Kasvihuoneen tuleva paikka on myös katsottu ja merkitty tänään.

Jorma rakensi paremman sillan kannen Rabbitislandille ja ojista on raivattu pois talven aikana kaatuneita puita. Niitä täällä riittää. Onneksi kyse on matalista puista, joita saa siirreltyä käsinkin tai ainakin mönkijällä kiskomalla. Hyvällä alulla täällä on myös raparperi, joka on Jorman herkkua, raakana.