Kevättä tekemässä

päivis: Keväällä (ja miksei syksylläkin) on ihan vastustamattoman mukavaa päästä tallomaan jäitä rikki. Ehkä jään ritinä jalan alla on yksi luontoäänisuosikeistani. Syksyllä jäitä on kai enemmänkin lätäköissä, keväällä teille ja pihoihin jäätynyt lumi käyttäytyy ennen sulamistaan edellä kuvatulla tavalla. Vanha totuushan on, että lumen sulaminen edistyy, kun aurinko pääsee paistamaan tummaan kohtaan. Jokilaaksossa Soiniityntiellä lumi katoaa päivän aikana hyvää vauhtia varsinkin sillan pielestä, jossa hiekkatie on parhaiten tullut lumen alta näkyviin.

Sillan pielessä on tolppa, josta voi lukea,
minkä verran veden pinta menee normaalin
tason yläpuolelle.

Tien paljastumiseen verrattuna Tuusulanjoen pinnan korkeus on paljon tärkeämpi seurattava. Veden pinta on tähän asti noussut maltillisesti, mutta viime yön aikana lukema nousi 40:een illan hieman alle 30:sta. Googlettamalla löysin eilen Tuusulanjokea ja erityisesti Myllykylää koskevia tulvaennusteita, jotka ovat hyvinkin täsmällisiä. Ainakin yksi virallinen mittauspiste on Soiniityntien sillan pielessä. Jos ennusteisiin on uskominen, kevään tulva ei ole paha. Samaa uumoili aamun Keski-Uusimaa, jossa arveltiin vain, että viime syksyn kovat sateet ja niiden nostattama järvien pinta voi vielä vaikuttaa tulvan määrään.

Jokilaaksossa Tuusulanjoen vaikutus on sikäli merkityksellinen, että jos veden pinta nousee niin, että Soiniityntie jää veden alle (niin kuin oli tehnyt joulukuussa kun olimme Thaimaassa "tulvapakolaisina"), pitää käyttää vaihtoehtoreittiä Myllykylän ja Metsälinnuntien jatkeen kautta. Nyt vain tie on lumen tukkima, koska sitä emme tietenkään ole aurauttaneet. Tien saa kyllä järeällä koneella avattua, mutta ajatus ei oikein innosta. Mitä paremmin kulkuväylät Jokilaaksoon ovat auki, sitä todennäköisempää on, että kaikenmoiset lenkkeilijät ja koiranulkoiluttajat taas päätyvät pihallemme isottelemaan ja uhoamaan, että tästä on aina ennenkin kuljettu ja kuljetaan jatkossakin.

Aamulla näin taas joutsenpariskunnan nousevan Jokilammelta lentoon. Enpä tiedä, onko kyseessä sama pariskunta, jonka olen havainnut muutaman kerran aikaisemminkin vai onko lampi useamman eri joutsenparin perinteinen pysähdyspaikka. Joutsenten lisäksi kevättä ovat täällä tekemässä vesilinnut, jotka tuntuvat riehakoivan yölläkin. Sen huomasin, kun yhtenä yönä Niilo vaati päästä pihalle.