Asumisen testaamista

päivis: Päätös asettautua asumaan Jokilaaksoon matkailuautoon syntyi varmaankin mitä suurimmassa määrin tunnepohjalta. Ehkä oli jopa vähän pakahduttava tarve päästä keskelle luontoa ja karistaa kaupungin pölyt jaloistamme. Matkailuautoon muutto on näin jälkeen päin arvioituna ollut samalla päätös aloittaa tavanomaisesta poikkeavan asumistavan testaaminen.

Kesällä Matkakodissa asumisen suhteen ei tietenkään ollut mitään erityistä. Elo oli vähän niin kuin olisi ollut retkellä. Niin kauan kuin lämpimiä ja aurinkoisia päiviä riitti, töiden jälkeen illat kuluivat usein pitkään ulkona lepotuolissa istuskellessa ja laskeutuvia lentokoneita katsellessa. Loppukesän ja syksyn sateetkaan eivät elämää juuri vaikeuttaneet. Piti vain hieman katsoa, mihin sadevaatteet laittoi kuivumaan.

Näyttää tavalliselta kontilta.

Testaamisen makua hommaan tuli siinä vaiheessa, kun pihapiiriin valmistui syyskuussa kuusimetrisestä merikontista yhteistyössä Latfin Service Finland Oy:n kanssa niin kutsuttu sosiaalikontti. Sosiaalikontin tarkoituksena on mahdollistaa kaikki ne toiminnot, joita Matkakodissa ei ole tai niiden käyttö pakkasella on vaikeaa. Kontti on myös käytännössä siirrettävissä mihin tahansa. Sosiaalikontin rakentaminen osoittautui hyväksi päätökseksi.

Sosiaalikontista on täällä varmasti kirjoitettu aiemminkin, mutta kirjoitampahan vielä lisää. Lähestyvän talven suhteen minulla (ei Jormalla) oli huoli vessan käytöstä. Meillähän on tuolla "takapihalla" huvimaja, joka toimii ulkohuussina. Minä en voinut taipua ajatukseen, että käyttäisin sitä myös talvipakkasilla. Matkakodin vessan käyttökään ei ole aivan mutkatonta, varsinkin jos ollaan pitkään paikallaan ja säiliöiden tyhjentäminen pitää ratkaista erikseen. Sosiaalikontin vessaratkaisua harkittiin pitkään ja lähes onnekkaasti löytyi ruotsalainen Separett ekokäymälä, joka on siisti, ei haise, eikä tarvitse vettä huuhteluun (itse keksimäni huuhtelujärjestelmä tosin on käytössä ja kuluttaa vettä ehkä puoli litraa viikossa!). Jätökset kipataan kuukauden tai puolentoista välein kompostoriin ja se on siinä. Eli testitulos on hyvä.

Pala sosiaalikontin kodinhoitohuonepäätyä.
Pesutornin vasemmalla puolella olevan suihku-
kaapin nurkka näkyy hieman kuvassa.

Sosiaalikontissa on myös suihku, tiskiallas ja pesutorni. Jää-pakastekaapinkin sijoitimme konttiin ja kaikenlaista muutakin tavaraa ja tarviketta, joita ihmiset yleensä pitävät esimerkiksi kodinhoitohuoneissaan. Oleellinen asia sosiaalikontissamme on tietysti vesisäiliö, josta saamme veden edellä kuvattuihin laitteisiin. Konttihan ei ole kunnallistekniikassa, joten vesi pitää hakea säiliöön muualta. Jorma tekee sen varsin näppärästi traktorimönkijän ja peräkärryn kanssa. Kerralla tulee noin 1200 litraa vettä. Sosiaalikontin toimivuus vaatii siis hieman työtä, mutta ei juurikaan vaivaa. Vesiprojekti on ihan oma, välillä hauskakin ohjelmanumeronsa. Olemme myös pystyneet vähentämään aivan oleellisesti veden kulutusta, jos sitä vertaa tavanomaiseen asumiseen. Noin tuhannen litran säiliö täytetään suunnilleen kuukauden välein. Osa porakaivosta haettavasta vedestä pumpataan Matkakodin säiliöihin. Siitä voi päätellä ja laskeakin, minkä verran meidän kahden hengen taloutemme kuluttaa vettä.

Sosiaalikontin harmaavesi menee ns. saunakaivoon, ja jotta olisimme mahdollisimman ympäristöystävällisiä, päätimme pyhästi käyttää vain biohajoavia pesuaineita. Näin on tehtykin shampoon ja hoitoaineiden, suihkusaippuoiden, astianpesuaineiden ja pyykinpesuaineiden osalta. Hammastahnat ovat tavallisia, mutta niiden ympäristökuorma ei liene kummoinen.

Kovimmilla pakkasilla Matkakodissa asuminen on vaatinut vähintään lisälämmittimiä, mutta sosiaalikontissa mikään ei ole tuntunut hätkähtävän kylmyyttä. Kontti on toiminut moitteettomasti kaikkine virityksineen ja on vastannut tarkoitustaan erinomaisesti. Testimme jatkuu, koska asuminenkin täällä jatkuu kahdesta 12-metrisestä merikontista rakennettavan Duo-kodin valmistumista odotellessa.