Viekö kateus kalatkin Tuusulan vesistä?

Eilen Keski-Uusimaa uutisoi tuusulalaisen Juhani Sjöblomin tehneen 122 miljoonan euron kaupat. Silti sillä ei taida päästä rikkaiden miesten kanssa edes nappikauppoille. Vertailu osuu naulan kantaan, vaikka tehty kiinteistökauppa on Suomessa iso raha ja tuusulalaiselle Sjöblomin suvulle merkittävä. Mutta globaalissa mittakaavassa se kalpenee täysin.

Amazon-Bezosilla on riihikuivaa rahaa tai muuta omaisuutta noin 250 miljardia euroa ja Microsoft-Gatesilla vastaavasti 100 miljardia. Tuoreimpien arvioiden mukaan Tesla-Muskin nettovarallisuus pyörii 700 miljardin paikkeilla. Hän onkin selvästi maailman rikkain. Sjöblomin tekemien kauppojen arvo on Elon Muskin omaisuudesta alle 0,02 %, Jeff Bezosin alle 0,05 % ja Bill​ Gatesin varallisuudesta noin 0,12 %

Jos heistä joku käyttäisi 112 miljoonaa, se tuskin näkyisi edes uutisissa. Sjöblomin diili on kuitenkin paikallisesti iso juttu ja hieno suoritus kiinteistöbisneksessä Tuusulasta Vantaalle ulottuvalle portfolioille ruotsalaiselle ostajalle. Mutta maailman rikkaimpien "nappikauppias"-tasolle pääseminen vaatisi tuhansia kertoja isompia lukuja – ja jatkuvaa kasvua vuosien ajan. Nyt tehdyn kiinteistökaupan miljoonilla ei vielä pääse edes lähelle noiden kolmen "kerhon" ulkoreunaa.

Olen tuntenut Juhani Sjöblomin käytännössä koko ikäni. Muistan, kun hänen koulueväänsä maitopulloineen olivat samanlaiseen voipaperiin kääritty kuin omani. Yhteistä oli sekin, että kummankaan taskuissa ei ollut linja-auton kyytimaksun lisäksi kolikkoakaan. Aina ei ollut sitäkään. Eikä minulla ole oikeastaan vieläkään. Yhteistä on myös se, ettemme saa lähtiessämme mukaamme edes tyhjiä, kouluaikaisia maitopulloja. Mistäpä niitä nykyisin edes olisi, sillä viinapulloihinkaan ja varsinkaan sisältöihin emme ole koskeneet vuosikymmeniin.

Sjöblomien tekemistä yrityskaupoista luin eilisestä Keski-Uusimaa -lehdestä. Toimittajalle uutisen mukaan Juhani oli lyönyt luurin korvaan hänen yrittäessä kysyä lisäinfoa. Siinä hetkessä koin aitoa vahingoniloa, sillä en muista Keski-Uusimaa kirjoittaneen koskaan ainuttakaan myöteistä uutista ehkä Tuusulan merkittävimmästä tämän ajan henkilöstä. Joten niin metsän kaiku vastaa kuin sinne aikansa huutelee. Kyseisen lehden muuten omisti aiemmin keravalainen poliitikko ja liikemies Eero Lehti. Joka saman puolueen jäsenenä kilpaili samoista eduskuntavaalien äänistä Juhanin Sjöblomin kanssa. Ja jos oikein muistan, Eeron eväät eivät riittäneet Arkadianmäen isoon saliin, kunnes Juhani luopui paikastaan. Vaikka oli lehtikin apuna Sjöblomin tölvimiseen. 

Sanotaan, että suomalaisen ahneuden voi voittaa vain suomalainen kateus. Joku ja joku toinenkin on sanonut, että vain suomalainen antaa ventovieraalle satasen, jos sillä voi estää naapuria saamasta viisikymppistä. Kateuden kohteen ykköspaikkaa pitää Tuusulassa monissa maukkaissa ja vähemmän maukkaissa liemissä keitetty Juhani. Hänestä Keski-Uusimaan tutkiva journalismi on löytänyt lehden sivuille asti vain kielteistä kirjoitettavaa. Kuinka iso osa sopasta on Eero Lehden keittämää, jää itse kunkin pohdittavaksi. Minua Lehden ja lehden käytös harmittaa, sillä ylipäätään Sjöblomin suku on tehnyt myös paljon hyvää kotikunnassaan. Vähiten eivät ole heidän luomansa kodit ihmisille sekä yrityksille ja niihin työpaikat tuhansille. Minuakin Juhani ja hänen vanhempansa ovat jeesanneet, joista kerron vain yhden. Olen vuosikymmeniä saanut hakea heidän metsistään isäni kanssa ja myöhemmin yksin joulukuusen.