Entisen maatalouspitäjän karjalauma

Olen Hyrylässä alkuunpantu ja Naistenklinikalla syntynyt paljasjalkainen tuusulalainen. Tosin en tiedä, kun minut roudattiin armeijan sairasautolla vanhempieni rakentamaan ensikotiin, oliko sukat jalassa. Kenkiä tuskin ainakaan, kun en osannut vielä kävelläkään.

Silloin tällöin minulta kysytään ehkä osin pitkästä elostani johtuen Perä-Hyrylässä, joka on yhä olemassa, vaikka Riihikallio on laajentanut aluettaan kuin Suur-Suomen tekijät konsanaan, että onko Tuusula hyvä asuinkunta. Vastaan aika usein: "Jos kaipaat mitä tahansa ainutlaatuista, on lähes sata varma, että sitä ei seudulta löydy. Mutta jos et kaipaa mitään erityistä, on kotikuntani oikein mukava paikka.

Mutta on meillä jotain erityistäkin. Kun valitsemamme valtuutetut eivät kyenneet irtisanomaan kunnanjohtajaa haluista huolimatta, päätettiin lopettaa koko virka ja siirtyä pormestarimalliin. Sillä pormestarit ovat päätoimisia luottamushenkilöitä. Valtuusto valitsee pormestarin valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta neljän vuoden valtuustokauden ajaksi. Joten laillani yksinkertainen voisi luulla, ettei neljän vuoden pestiä tarvitse hevin kesken katkaista. Varsinkaan, jos ei ole tehty laittomuuksia. 

Suomen kunnista kai ainoastaan Helsingissä, Kärkölässä, Tampereella, Tuusulassa, Pirkkalassa, Turussa sekä Puolangalla on toiminut pormestari kunnan- tai kaupunginjohtajan sijasta.

Joten kyllä vaan, Tuusulassa on ainutlaatuista. Olemme lopettaneet kunnanjohtajan viran päästäksemme valitsemastamme pomosta eroon. Ja sen jälkeen olemme erottaneet myös valitsemamme pormestarin muutama viikko ennen kuin pesti olisi päättynyt muutenkin. Minä luen tämän niin, että estääksemme uudelleenvalinnan.

On valitettavaa, että osa valtuutetuista halusi ennen maalia hiihtääkin loppumetrit toisten perässä toisten tekemiä latuja. Sillä pormestarimme oli latujen tekijä myös umpihankeen. Hän nosti joukkoineen monilla mittareilla Tuusulan kuntien valtakunnan piikkipaikalle.

Mielestäni politiikka ei ole niin likaista kuin miltä näyttää. Vaan se on vielä likaisempaa. Sen mahdollistaa neljän vuoden välein vaalikarja, joka haluaa olla myös karjapaimen. Silloin ei ole enää tärkeintä tehdäänkö verorahoilla oikeita päätöksiä. Vaan kuka saa päättää ja tehdä pormestarista paimenpojan.