Ei ole tullut kutsua Linnan juhliin eikä kruunajaisiin

Tänään Charles lll saa kruununsa ja Camillasta tulee kuningatar. Ehkä hänkin saa kruunun. 70 vuotta sitten Charles on ensimmäisen kerran tiedostanut, että joskus hän on kuningas. Harvalla on yhtä pitkä työharjoitteluaika ja vain harva pääsee tehtäväänsä vasta monta vuotta eläkeiän alun jälkeen. Meillä on myös yksi yhteinen tapa. Puhumme molemmat kasveille. 

Suomesta monipäiväisiin juhliin osallistuu presidenttimme puolisoineen. Ainakin eräs toivottu vieras on poissa, sillä Yhdysvaltain presidentti jättää kuningas Charlesin kruunajaisseremonian väliin. Bidenin sijaan paikalla nähdään hänen puolisonsa, Yhdysvaltain ensimmäinen nainen Jill Biden. The Guardianin mukaan USA:n presidenteillä ei ole ollut tapana osallistua Britannian hallitsijan kruunajaisiin.

Mutta vaikka kutsuttuja lienee 2000, ei kutsukirjettä minulle tullut. Ilman sitä jäivät myös Venäjän, Valkovenäjän, Iranin, Myanmarin, Syyrian, Afganistanin ja Venezuelan johtajat, kertoo uutistoimisto Reuter.

Kruunajaisia tulee televisiosta monta tuntia, joita aion pyykinpesun ja saunomisen ohessa seurata. Itselleni onkin päivän mittaan monta suurenmoista matkaa tiedossa.... Leposohvalta jääkaapille ja takaisin 🤣🤣. 

Yöllä totuttuun tapaan valvoessani mielikuvittelin miltä tuntuisi, jos minusta tulisi Charlesin ikäisenä Englannin kuningas. En löytänyt kuin yhden seikan, miksi en pärjäisi hommassa. Se on kehno tai peräti onneton kielitaito. Löysin tehtävästä myös yhden huonon puolen. Pukupakko monessa paikassa. Tosin eihän Ukrainan presidenttikään käytä pukua. 

Uusia avustajia tarvitsisin myös. Toisaalta kuningatar Elisabetilta saattoi jäädä tehtävään harjaantuneita ja asiansa osaavia muistajia. Tai saavatko kenkää, sillä en tiedä kuinka on itseäni reippaan vuoden vanhemman, uuden kuninkaan muistin laita.

Itselleni se tekee lisävaivaa tai ainakin pohdittavaa. Kun aamuisin yritän uutta blogiaihetta miettiessäni muistella mistä kirjoitin eilen, ei se hevin palaa mieleen. Joskus polun pää löytyy, kun oivallan minkä laitoin tekstin joukkoon älylaitteeni yli 10 000 ottamistani valokuvista. Tai sitten palaa mieleen minkä bitmojikuvan tein.

En tiedä missä muistini luuraa tai minne se katoaa ennen aikojaan tai kesken tehtäviensä. Sillä vaikka olenkin välillä vähän yksinkertainen, tilaa muistille olisi yllin kyllin. 

Aivojen rinnastuksessa puhelimen muistiin onkin järkeä. Uusimmissa malleissa tallennustilaa on jopa teratavun verran, mutta yleensä sitä on selvästi vähemmän, esimerkiksi 256 gigatavua. Jotta tällaiset puhelimet vastaisivat kapasiteetiltaan aivoja, niitä tarvitaan melkein 4 000.

Omassa älylaitteessani on yli 200 sovellusta tai ohjelmaa sekä aiemmin kirjoittamani määrä valokuvia. Blogikirjoituksiakin on lähes 5000. Silti käytössä on puolen teratavun muistista vain reippaat 100 gigatavua eli viidesosa. Heh... jos joskus menen tuonpuoleiseen muistikapasiteetti mukanani, on ainakin ymmärtämiselle ja käsittämiselle tilaa paljon enemmän kuin tässä elämässäni on käytössä.