Kansainväliset Suurmarkkinat

Kansainväliset Suurmarkkinat on vuosittain kesällä/syksyllä järjestettävä tapahtuma, jossa on tarjolla suomalaisia ja kansainvälisiä tuotteita. Suomen tapahtuman takana on Tori- ja markkinakaupan palvelukeskus Oy. Mukavaa oli havaita, että Thaimaan liput liehuivat ehkä tänäkin vuonna kaikista näkyvimmin, vaikka maan lippujen alla ei tainnut olla tällä kertaa paria, kolmea yrittäjää enempää. 

Tänä vuonna markkinat kiertävät 18 paikkakunnalla, joista kotiani lähin on Keravan keskustassa. Hyrylän keskustassakin ne ovat joskus olleet. Virallinen tai ainakin julkisuudessa ollut selitys kotikyläni joutumisesta sivuraiteelle on Prisman rakentamisesta johtuva torin katoaminen ja muukin keskustan myllerrys. Voi olla näinkin tai sitten ei. Aivan erinomainen paikka järjestämiselle olisi joka tapauksessa ollut Tuusulan Urheilukeskuksen alue.

Muutenkin seudulla järjestetään ulkoilmatapahtumia, jotka eivät jostain syystä hyödynnä mainittua aluetta mittavine parkkialueineen, sähköineen, asfalttikenttineen ja valmiine katsomoineen. Itse luulen syyn olevan visioittomuus tai nurkkakuntainen reviiriajattelu tai molemmat yhdessä tai joku aivan muu.

Valtakunnan kuuluisuuttakin aikoinaan nauttinut Montturock istuisi myös entiselle hiekkakuoppa-alueelle täydellisesti. Alunperin Montturock oli paikka ja tilaisuus, jossa paikalliset bändit pääsivät keikkailemaan paikalliselle yleisölle, ja missä koululaiset juhlivat päättynyttä kouluvuottaan. Pitkän historian aikana tapahtui paljon, ja pikkuhiljaa Montturockista kehittyi pienen kylän suurin tapahtuma, jonne koko perhe oli tervetullut.

Muutama päivä sitten ostin ehkä historiani kalleimmat, kevään ensimmäiset mansikat, joista kirjoitinkin. Keskimäärin seitsemän mansikkaa maksoivat keskimäärin euron kappale. Pieni keskustelun tynkäkin siitä someen syntyi jonkun ihmetellessä hinnan vertaamista tiukan viinan pikkutaskumattiin ymmärtämättä tarkoitukseni ydintä. Sehän oli, että viina on ollut monelle aina hintansa väärti hinnasta riippumatta, mutta samanhintaiset mansikat liian kalliita.

Nyt kun pöly on hieman laskeutunut, olen katsellut vähän muitakin hintoja. Niin eiväthän euron mansikat ole sen kalliimpia kuin irtojäätelötötterökään. Huomasin Osmo Soininvaarankin marmattaneen Twitterissä vajaa vuosi sitten 6 euron jäätelötötteröstä.

Mutta piikkipaikalle törsäilyssäni menivät kuvan ranskalaisen juuston palat, jotka ostin eilen markkinoilta. Tilavuudeltaan ehkä mansikoiden verran maksoivat 27 euroa. Kun en juustojen hinnoista ymmärrä juuri edamia enempää, en tiedä oliko ostamani, sinällään maukas juusto saman hintaista valveutuneellekin asiakkaalle. Vai vetikö ranskalainen myyjä minua höplästä lentokentän kolmannen rivin taksikuskin tapaan.

Luulen, että tänä kesänä tarkkailen hieman enemmän tuotteiden ja palveluiden hintoja, sillä leppoistamisjakson Ilmarisen sponsoroimilla eläkerahoilla en pysty kaikkia tielleni sattuvia, varsinkaan koijareita elättämään.