Tapaninpäivä, tsunami ja Thaimaa

"Päätimme riskillä syöksyä veden mukana kymmenen metriä yhteen sähkötolppaan, jossa me killuttiin varmaan puolitoista, pari tuntia, Niinistö kertoi Ilta-Sanomille joulukuun lopussa 2004, kun hän oli palannut lentokoneella Thaimaasta Suomeen. Niinistö saapui tuolloin Suomeen lainaksi saadussa aamutakissa ilman rahaa, passia ja matkatavaroitaan."

Sitä onnea ei ollut Aki Sirkesalolla, vaan koko perheen vei sama tsunami. Jälkeensä Aki jätti tukun hienoja biisejä, joista yksi kertoo äidin ja pojan elinikäisestä suhteesta ja eron tuskastakin. Sen voi kuunnella tästä. Erityisen tunteen Äiti-kappaleeseen tuo, että esittämisen lisäksi Sirkesalo on säveltänyt ja kirjoittanut sanat. Ehkä kuusi vuotta ennen kuolemaansa. Irwinkin on tehnyt samannimisen, koskettavan laulun, joka on kuuntelemisen arvoinen. 

Kun sukulaistyttöni lähetti minulle talvisen kuvan vanhempieni ja siskoni haudalta Thaimaahan, lauloin mielessäni tunteella Akin kanssa hänen biisinsä omalle äidilleni. Hän muutti laulun sanoin monen meren taa Sirkesalon perheen tavoin. Silti en osaa kuvitella kuinka raskasta äidille ja isällekin on haudata poikansa vaimoineen sekä lapsenlapsensa. Aivan samoin kuin eilisen blogini perhe viisivuotiaan, ainoan lapsensa. Joulu onkin syntymän lisäksi myös elämän päättymisen aikaa. 

Tsunamin jälkeen lensin Päiviksen kanssa ensimmäisellä lennolla Suomesta Thaimaahan. Katselimme autioita rantoja ja aistimme elämän päättymistä ja syntymistä uudelleen. Khao Lakissakin kävimme monet kerrat. Siellä Päivis oikeastaan opetteli uudelleen ajamaan skootterilla, sillä hän oli Suomessa ajanut yhteisen pyörämme lunastuskuntoon. Joskus yksinäisyydessä kiitin ja kiitän yhä Luojaani, ettemme kaikki menettäneet häntä taivaan monien merien taakse.

Se oli merkityksellinen kolmeviikkoinen useallakin tavalla. Hotellimme uima-altaalla ystävystyin mieheen, jolle annoin nimeksi mister Knorr. Hän oli menettänyt hiljattain vaimonsa, jota kävimme yhdessä läpi. Hieno mies, joka osasi elää tunteella. Toivon, että taito on säilynyt. Mutta elämä on tavalla tai toisella, muodossa jos toisessa ikuista, vaikka tyhjyydessä ei olisi isäni sanoin sattumaakaan.