Sen ansiosta olen jo pitkään voinut keskittyä muuhun sijoitustoimintaan, jota ei millään muotoa ohjaa taloudellinen järkevyys, vaan mahdollisuuksien mukaan rahasta riippumaton elämänlaatu. Johon tietty on tarvittu rahaakin.
Mutta jokainen kolikko, joka on tililläni kuollessani, on laskuvirhe itseltäni. Sillä en ymmärrä ajatusta rikkaana kuolemisesta. Ehkä se johtuu siitä, että olen aina ollut lähes tyhjätasku 😂.
En kuitenkaan käsitä säästämistä säästämisen vuoksi, vaikka tätäkin harrastavia on. Rahasta on tullut itsetarkoitus ja he ehkä tarvitsevat sitä ottaakseen vain Roope-Sedän lailla kolikko- ja setelikylpyjä. Minun fyrkat on tarkoitettu käytettäväksi tässä elämässä.
Yksi sijoitukseni on Päiviksen ja vähän minunkin Thaikoti Thaimaassa. Saadakseni puitteiltaan mieluisat oltavat, kun olen Aasiassa.
Toinen sijoitukseni on maltaita maksanut Harley Davidson, jossa ei ole paljon järkeä. Ainakaan muiden mielestä. Itse kuitenkin istun mieluummin sen satulassa ja viiletän sinne tänne kuin istun pankkikirjan päällä.
Isältä ja äidiltä saamani perinnön olen sijoittanut 8 hehtaarin ainutlaatuiseen Jokilaakson joen ja lampien rantatilaan Tuusulassa. Ja lahjoittanut sen mainitsemalleni yhdistykselle.
Toivonkin Jokilaaksoon ripoteltavan, Ison kiven juureen ja Jokilampiin tuhkani. Fifty sixty, kun sen aika on. Olen siis sijoittanut myös tuonpuoleiseen.
Elinikäisiksi sijoituksiksi olen tarkoittanut adoptiopoikani ja vaimoni. Joiden suurin tuotto ovat tällä hetkellä ainutlaatuiset muistot, vaikka muutakin tuottoa sijoituksia tehdessäni toivoin ja ajattelin. Heihin käytin ison kasan ihmisrakkauttani.
Sijoitukset varsinkin puitteisiin ovatkin kunnossa moninkertaisesti, sillä ne ovat itseasiassa olleet helppoja panostuksia.
Mutta omaan korvienväliin ja ihmissuhteisiin satsaaminen on ollut elämäni vaikein osa. Toivon, että se on tuottanut silloin tällöin vähintään hyvää mieltä myös sijoituskohteilleni. Eläinten kohdalla näin tiedän olevan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti