Kelejä pitelee

Oimjakon on maalaiskunta ja sen keskuskylä Sahan tasavallassa Venäjällä. Kylä sijaitsee Indigirkajoen varrella noin 640 kilometriä tasavallan pääkaupungista Jakutskista itään. Kunnassa on 640 asukasta. Se on tiettävästi maapallon kylmin paikka, jossa on pysyvää asutusta. Joten tässä ehkä yksi laita olosuhteista, joissa ihmiset asuvat kodeissaan. Melkoisen karua Suomeenkin, Lappi mukaan lukien verrattuna.

Myllykylä on Tuusulan luoteisin kylä, joka lienee osa Ruotsinkylää jollakin mittarilla. Siellä asun nykyisin puoli vuotta. Kevään, kesän ja osan syksyä. Vantaan kaupunkia Myllykylä ei ole ollut koskaan, mutta Helsingin maalaiskuntaa eli pitäjää kylläkin. Tuusulaan se taidettiin liittää, kun kunta joku sata vuotta sitten perustettiin. Tätä kirjoittaessa ei Tuusulassa ole ollut tänä vuonna entisajan valkoista talvea. Kesä sen sijaan Myllykylän Jokilaaksossa on äärimmäisen kaunis monipuolisen luonnon keskellä.

Oimjakon olosuhteiden toinen laita, joskaan ei äärimmäisyys on Thaikodissamme, jossa vietän osan syksystä sekä talvesta. Loput milloin missäkin päin Aasiaa. Thaimaassa asun suurimman osan Pattayalla. Tai oikeastaan Buddhavuoren toisella puolen Jomtienille. Josta olen eräänkin kerran kysynyt, että onko se juridisesti osa Pattayan kaupunkia. Ainut esittämäni kysymys somessa, johon ei suomalaisilla ole ollut varmaa vastausta. Yleensä niitä on monta. Laidasta laitaan 🤣.