Jormaksen joulukalenteri, 21. luukku

Nyt olen aukonut kolme viikkoa adventtikalenterini luukkuja ja kertonut niistä äidinkielelläni sinne tänne. Lukevia silmiä on aika tavalla Yhdysvalloissa. Syytä siihen en tiedä.

Osa luukkujen sisällöstä on oman mieleni tuotosta, osa muualta poimittua ja osa elettyä elämää. Kuten eilen, kun istuin aamun kantapaikassa siemailemassa kävelylenkkini lomassa päivän ensimmäistä Soda Wateria.

Yht'äkkiä oli vaatimattoman pöytäni vieressä kaikin tavoin miellyttävän oloinen, kypsään ikään ehtinyt nainen. Joka vähintään yhtä huonolla kielitaidolla kuin omani kysyi kuinka mahdan tai mahdanko lainkaan puhua englantia. Yhteistä pohjaa ja sanoja löytyi keskustelulle helposti tuokion tarinoinnin verran.

Samalla profiililla olevaan henkilöön ei liene moni Jomtienin Kakkoskadulla törmännyt. Luulen, että hän on yhtä harvinainen kuin impi Walking Steetin tyttökadulla.

Hän oli mongolialainen Jehovantodistaja, joka levitti kutsumustaan minullekin. Ymmärsimme toisamme siihen saakka, kunnes aloimme puhumaan joulun merkityksestä ja olemuksesta itselleni.

Emme päääseet siihen, eikä osaamiseni olisi vieraan maan kielellä riittänytkään mitä joulun on minulle. Saati mitä Koraani sanoo Jeesuksesta, Mariasta ja neitseellisestä synnytyksestä.