Hiio hoi, miten menee Jomtien Pattaya Beach -ryhmä?

Olen perustanut otsikon nimisen, avoimen ryhmän ehkä kolmisen vuotta sitten. Avoimen statuksen ansiosta ryhmän menoa seuratakseen ei tarvitse siihen liittyä. Vaan kaikki siellä oleva näkyy kaikille. Ainoastaan julkaisemiseen tarvitaan jäsenyys.

En myöskään laadi Facen sääntöjä. Sovellan vain niitä ja yritän ymmärtää. Kuten jäsenyyden vaatimusta, jos aikoo jotain julkaista. Se esimerkiksi onkin aivan ok, sillä viime kädessä ryhmän ylläpitäjä (minä) on vastuussa ja vastaa kaikesta ja kaikkien julkaisuista. Tarvittaessa vaikka raastuvassa.

Voimme hyvinkin olla seudun ja alansa suurin, avoin ryhmä. Koolla sinällään ei itselleni ole suurtakaan merkitystä. Thaimaan ystävät, suljettu ryhmä taitaa olla 20 kertaa suurempi.

Jomtien Pattaya Beachin jäsenmäärä lähentelee kahta tuhatta ja käytän ylläpitoon, kirjoittamiseen, valokuvaamiseen ja julkaisemiseen blogeineen melkoisesti aikaa. Lisäksi luen jokaisen jäsenen julkaisun. Joskus, äärimmäisen harvoin luen myös madonlukuja. Lähinnä silloin, kun pottuilu saa liikaa henkilökohtaisuuksiin meneviä piirteitä.

Porttikieltoja tai muita estämisiä en juuri jakele, joskin senkin olen pari kertaa tehnyt. Toisen kerran koska asianomainen ilmiantoi julkaisun eikä vastannut avoimeen kysymykseeni miksi hän näin teki. Senkin vielä nielin, mutten sitä, että hän piilotti profiilinsa kaikki tiedot minulta, siis ylläpidolta.

Ehkä kaiken vaivannäön ja tyhjänlänkytykseni palkitsee silloin tällöin sivuilla, mutta myös livenä saamani myönteinen palaute.
Minusta on mukavaa kommunikoida ihmisten kanssa kasvotustenkin, vaikka viihdyn myös itsekseni. Kuvassa istun tauolla kotiSevenElevenin remontin työnjohtajan kanssa.

Eilen, kun pidin Peten ravintola Helmessä tietokilpailun, sain sen kylkiäisenä pari, kolmekin mukavaa kommenttia. Kaikki blogeista, joita kirjoitan ja usein linkitän Jomtien Pattaya Beach -ryhmäänkin.

Itselleni antaa eloon ja oloon paljon sisältöä muutenkin somemaailma, jossa viihdyn. Erityisesti pidän sen vuorovaikutusmahdollisuuksista, joita ei ole kirjaa tai lehtiä lukiessa, eikä televisiota katsellessa, eikä radiota kuunnellessa.

Mutta niitäkin voi yhdistellä. Edellä mainittuja ja somea nimittäin. Kerran katselin Ylen kuuden uutisia, joita luki dekkaristinakin tunnettu Matti Rönkä. Hänellä oli tyylikkään puvun liivin alanappi auki. Etsin Ylen sivuilta uutisankkurin sähköpostiosoitteen ja laitoin viestin moisesta. Oitis hän vastasikin. Että "perskutarallaa, niinpäs olikin". Puoli yhdeksän uutisissa liivinnappi olikin sitten Matilla jo kiinni 🤣🤣.