Vanhojen talojen uusi elämä

päivis: Minua nyppii aina, kun näen vanhoja, tyhjillään olevia rakennuksia. Harmittelen, kun niistä väki ja sen myötä toiminta on kadonnut jonnekin. Ehkä on menty uusiin tiloihin - tai on laitettu pillit pussiin.

Muistan ehkä jostain kolmenkymmenen vuoden takaa Tikkakoskelta Harmaan huvilan, purkutuomitun autiotalon, jonka arvon moni myönsi, mutta toisaalta useimmat näkivät samalla, että sen kunnostaminen vaatii liiaksi työtä. Ja kalliiksikin sen arveltiin tulevan.

Joku kuitenkin tarttui toimeen ja Harmaassa huvilassa alkoi uusi elämä. Siitä ei ehkä tullut kulttuurikahvilaa ja näyttelytilaa. Nehän ne ovat aina ensimmäiset ideat, joita vanhojen rakennusten uudelleen käytön yhteydessä ehdotetaan.

En ole Harmaan huvilan nykyvaiheita enää seurannut, mutta eilinen tilaisuus Tuusulan Prijuutissa antoi sysäyksen etsiä netistä, mitä huvilalle nykyään kuuluu. Sille näyttää kuuluvan hyvää:

 

"Harjun perhekoti Oy on 7-paikkainen ammatillinen perhekoti lapsille ja nuorille. Sijaitsemme Tikkakoskella, Jyväskylän läheisyydessä. Kuulumme ammatillisten perhekotien liittoon. Perhekotimme kasvattajina toimivat perhekotivanhemmat Niina Harju ja Sami Tikkanen. Perhekodin hoivasta ja huolenpidosta vastaavat myös ohjaajat Matti Harju ja Minja Toivakka. Perhekotimme henkilökuntaan kuuluu myös kodinhoitaja. Niina Harju toimii perhekotimme vastuuhenkilönä. Perhekotimme on toiminut aikaisemmin Hietajärven perhekoti Ay nimellä lähes 15 vuoden ajan. Nimenmuutos tapahtui sukupolven vaihdoksen myötä. Niina ja Matti omaavat vankan kokemuksen perhekotityöstä. Perhekotimme toimii 470m² suuruisessa kiinteistössä, joka on nimeltään Harmaa huvila. pihapiiriimme kuuluu vanhoja rakennuksia. Kiinteistöön kuuluu myös rantasauna Hietajärven rannalla. Elämme sijoitettujen lasten- ja nuorten kanssa saman kurkihirren alla ilossa ja surussa, arjessa ja pyhässä."

 
  

Prijuutin tulevaisuus kiinnosti monia tuusulalaisia.

1800-luvun puolivälissä rakennetulla Prijuutilla on tarkasti dokumentoitu, mielenkiintoinen historia. Rakennuksessa toimi muun muassa Hyrylän ensimmäinen kauppa, venäläislasten lastenkoti ja myöhemmin vanhustenkodin kesänviettopaikka. Viimeksi rakennus toimi kahden taiteilijan ateljeena ja näyttelytilana. Toiminta pikkuhiljaa rapistuneessa talossa loppui 2000-luvun alkupuolella pitkän vuokrasopimuksen päätyttyä.

Näen Harmaan huvilan ja Prijuutin välillä selvän yhteyden. Kummallakin rakennuksella on ollut epäilijänsä ja ne, jotka ovat uskoneet asiaan, vanhan kunnostamiseen. Prijuutti tuntuu nyt olevan hyvissä käsissä, kun Kierrätystehdas ry ja TATSI ry ovat käynnistäneet rakennuksen pelastustyöt.

Voi olla, että Prijuutista tulee ajan kanssa se, joksi sitä nyt suunnitellaan: avoin työtila monenlaisille tekijöille ja muun muassa korjausrakentamiskeskus. Mutta yhtä hyvin sen suojista voi joskus vuosikymmenen tai -kymmenten päästä Harmaan huvilan tavoin löytyä jotain ihan muuta kuin miksi sitä nyt kunnostustöiden alkaessa kaavaillaan. Pääasia tietysti on, että se, mitä nyt aloitellaan, kantaa loppuun asti.