Thaimaan kuninkaallista elämää

päivis: Katsoin yhtenä iltana televisiosta thaimaalaista elokuvaa, jossa oli englanninkielinen teksti. Se edusti lähes huippua sen suhteen, miten televisiostamme näkyvän kanavan ohjelmistoa pystyy käsittämään. Puhe on lähes pelkästään thaikielistä, ja sen lisäksi ainakin yksi kanavista näyttää uutiset ja ehkä monet muutkin ohjelmat viitottuina. Mutta ei auta, kun ei ymmärrä kumpaakaan.

Nämä nuotit taitavat olla Thaimaan kansallislauluun.

Aina ei tietenkään tarvitse ymmärtää puhetta. Kuvakin kertoo asioita, kun on edes vähän perillä niiden taustoista. Sen ajan, jonka olemme Seven Seasissa voineet seurata televisiolähetyksiä, kanavien huomio on pääasiassa kiinnittynyt kuninkaan kuolemaan ja kuolemaa sureviin kansalaisiin.

Jorma on jo melkein hermostunut, kun raportoin jokailtaisia television välittämiä seremonioita Grand Palacelta, jossa kuninkaan uurnaa säilytetään. Uurna on eräänlainen suuri patsas, jonka sisään kuningas on saamani tiedon mukaan asetettu istuvaan asentoon. Tuhkaus tapahtuu noin vuoden kuluttua, kun täydellinen kuninkaallisen krematorion remontti valmistuu.

Erityisen kiinnostunut olen näkemään televisiosta suositun prinsessa Maha Sirindhornin toimintaa. Hän näyttää jatkavan kuninkaallisia velvollisuuksiaan ja matkojaan suruaikanakin. Myös tuleva kuningas, Maha Vajiralongkorn on äskettäin näyttäytynyt Grand Palacen seremonioissa. Heidät olen kuninkaan uurnan ääreltä pystynyt varmasti tunnistamaan.

Yksi aktiivisimmista television seuraamista kuninkaallisista on lady, joka on mielestäni tulevan kuninkaan ensimmäinen puoliso. Erosta huolimatta hän on edelleen arvoltaan prinsessa. Hän hämmentää lähes ilta toisensa jälkeen soppakattilaa Grand Palacen alueella, jossa kuninkaan muistoa kunnioittavat kansalaiset ruokitaan. Sen, että kyseessä ei ole samaa keiton hämmennystä kuvaava tapahtuma on todettavissa siitä, että prinsessalla on joka kerta päällään erilainen esiliina. Hyvin usein TV-lähetyksissä näytetään myös, kun kuninkaalliset henkilöt ovat jakamassa todistuksia eri oppilaitoksissa.

Mutta siitä elokuvasta. Se oli osittain komedia kiinalaistaustaisesta mummosta, joka halusi oppia laulamaan kuninkaallisen hymnin, ja ennen kaikkia hän tahtoi oppia ymmärtämään, mitä hymnin sanat tarkoittavat. Elokuvan muissa päärooleissa olivat pulska lapsenlapsi ja ehkä pojan isosisko. En nähnyt elokuvaa alusta alkaen. Saattoi kyseessä olla nuorelta näyttävä äitikin.

Kun mummo ei saanut keneltäkään vastauksia kysymyksiinsä, hän päätyi lopulta työväenopistoa muistuttavalle kurssille, jossa suuri joukko kansalaisia opiskeli kuninkaallisen hymnin sisältöä. Mummo tietysti happy endinä sai ymmärryksen asiaan ja elokuva päättyi siihen, kun lapsenlapsi heräsi kesken unien ja hyppäsi sängyn viereen seisomaan radiosta soitetun hymnin ajaksi. Filmi päättyi, kun poika kellahti takaisin sänkyyn jatkamaan uniaan.

Elokuva oli hauska todiste siitä, että vaikka kuninkaalliseen perheeseen suhtaudutaan nöyrästi ja vakavalla mielellä, asioita voidaan silti käsitellä myös humoristisesti. Kuninkaallisen hymnin sanat ovat alla. Kaunis laulettu versio hymnistä (englanniksi Thai Royal Anthem) löytyy Youtubesta osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=1NfehonbaQg

Minä, Hänen Majesteettinsa palvelija,

lasken sydämeni ja pääni hänen jalkojensa juureen

kunnioittaakseni häntä ja siunatakseni häntä,

maamme suojelijaa,

Chakri-dynastian suurta,

Siamin kansan johtajaa,

arvossa korkeinta,

joka suojeli ja ohjasi minua.

Koko kansa on onnellinen ja elää rauhassa.

Rukoilemme, että sen, mitä toivotkaan,

kohtalo antaisi sinulle,

niin kuin sydämessäsi halajat,

että se toisi sinulle hyvää.

Tervehdimme sinua.