Voiko muodollisesti pätevä olla itsetunnoltaan nolla?

jormas: Kuinka paljon valtakunnassamme hukataankaan voimavaroja, kun muodollisesti pätevät tekijät ja muulla tavoin pätevyytensä hankkineet eivät mahdu samalle kupille. Tähän olen vuosikymmenten ajan etsinyt vastausta ilman merkittävää tulosta. Pahaa pelkään, että muodollisen pätevyyden hankkiminen koulunpenkillä on liian monelle osa itsetuntoa tai sen rakentamista. Ja sama itsetunto-ongelma saattaa olla juomien syövereistä nousseella rapajuopolla, joka on löytänyt itsensä tekemästä päihdetyötä. Hän puhuu juoduista vuosistaan, sillä vain siinä hän kokee olleensa hyvä ja ehkä jotain ainutlaatuistakin. Mutta yhteiseen savottaan tasavertaisina tekijöinä eivät mahdu raittiutensa löytänyt rantojen hamppari eikä maisteri tai väitöskirjan tehnyt tohtori.

Olen viihtynyt aina enemmän alan miehenä taivaan rannan maalareiden joukossa kuin koulunpenkillä. Kun en siellä viihtynyt enkä pärjännyt, oli korvilleni mannaa, kun Spede sanoi, että sellaiset käyvät kouluja, jotka eivät muuten pärjää. Niin tai näin, tasavallan presidentti Tarja Halonen ja pääministeri Matti Vanhanen ovat allekirjoituksin vahvistaneet minulle sosiaalineuvoksen arvon. Luulen, että sitä ei saa vain pyytämällä eikä anomallakaan, vaan myöntäjien ja vähintäänkin suosittelijoiden silmissä on pitänyt niin sanotusti ansioitua. Näyttää kyntensä kohdallani nimenomaan päihdetyössä, vaikka arvoa minulle ei ollut hankkimassa sen kummemmin Jyväskylän Katulähetys kuin Sininauhakaan.

Mutta muodolliset pätevyydet ovat tulleet lähes joka työpaikkaan ainoana pätevyyden mittarina. Luulen, että suurin syyllinen tähän on ammattiyhdistysliike ja muodollisen pätevyyden hankkineet kirjanoppineet. Mainitsemallani sosiaalineuvoksen arvolla ja arvostuksella ei pääse nykyisin vaatimattomimmankaan päihdehuollon yksikön yövalvojaksi tai muihinkaan päihdetyön tehtäviin. Tai pääsee, jos ei myy palvelujaan kunnille ja vastaaville.

Ehkä itse kunkin olisi hyödyllistä pysähtyä pohtimaan lakia rikkoessaan, että mikähän lienee milloinkin ollut lainlaatijan tarkoitus. Hyvä paikka tähän on esimerkiksi silloin, kun yön ainoana kulkijana ilman ainuttakaan autoa odottaa vihreää valoa jalankulkijoille mennäkseen kadun yli. Odotellessa voi tulla mieleen, että kun aikamme sorvattiin muodollisia pätevyyksiä, meni siinä sata varmasti lapsi ja ynnä muuta paljon käyttökelpoista pesuveden mukana.

Kalliolan Kannatusyhdistys ry on osa setlementtiliikettä. Suomeen se tuli ensimmäisen kerran 1890-luvulla, kun Alli Trygg-Helenius perusti Helsingin Kallioon Kansankodin. Varsinaisen setlementtityön käynnistäjä lienee teologian tohtori Sigfrid Siren, joka vakiinnutti liikkeen Suomeen vuonna 1918. Silloin perustettiin Teollisuusseutujen Evankelioimisseura, myöhemmin nimeltään Suomen Setlementtiliitto.

Kalliolan kannatusyhdistys ry haki sunnuntain Hesarissa toiminnanjohtajaa minunkin monivuotisen yhteistyökumppanin Timo Lemmetyisen jäädessä eläkkeelle. Olettaisin, että tarkoituksena on löytää paras mahdollinen mies tai nainen sorvin ääreen. Näin ainakin oli asian laita aikanani, kun etsimme Sininauhakonserniin, mihin tahansa tehtävään tekijää. Joskus muodolliset pätevyydet tulivat sieltä minne palveluja myytiin, mutta koskaan emme asettaneet niitä itse. Sillä kokemuksesta tiedän, että moni loistava tekijä on hankkinut kannuksensa aivan muualla kuin oppilaitoksessa. Mutta toisin tekee Kalliola, joka edellyttää monia perusteltuja ominaisuuksia tekijältä ja yhtä perustelematonta. Se on ylempi korkeakoulututkinto.

Setlementtiliikkeeseen Suomessa kuuluu myös Myllyhoitoyhdistys ry, jonka hallituksen puheenjohtajana toimii tai toimi monesta tekemisestä arvostamani Risto Kuisma. Myös he hakivat lähes samoin kriteerein bossia. Kun kysyin Ristolta, että miksi he haluavat etukäteen, varmuuden vuoksi karsia muut kuin kirjanoppineet hakijat pois, ei vastausta irronnut. Kuin, että "muuta ei edes harkittu". Loppu oli poliitikon selittelyä. Jäin pohtimaan, että onkohan mahdollista, että jos on lukenut juoppo, on itsetunnon vaurioita tuplamäärä.

Vaikka maailma saattaa näyttää muuttuneelta, ihminen ei sitä juurikaan ole. Kun setlementtityön juuret ovat syvällä kristillisyydessä, olisikohan siellä vastausta siihen mitä muodollisia pätevyyksiä mahtoi olla raamatun opetuslapsilla tai heidän Mestarillaan, puusepän pojalla.