Voinko vaikuttaa mihin verovarojani käytetään?

jormas: Lehdissä ja muuallakin käydään aika ajoin keskustelua siitä, kun jotkut ajavat niin sanotusti pummilla joukkoliikenteessä tai menevät maksullisiin, verovaroin järjestettyihin tilaisuuksiin maksamatta pääsymaksua. Aika usein sitä tunnutaan paheksuvan ja myönnän, että näin ajattelen itsekin. Varsinkin kun ja jos olen itse maksanut, heh.

Mutta asiassa kuin asiassa on monia puolia, niin tässäkin. Käytännössä kaikki ne ketkä rahaa käyttävät, maksavat veroa. Tavalla tai toisella. Kuka palkastaan, eläkkeestään, ylipäätään toimeentulostaan, kuka tuotteista, joita ostaa jne. Kuka mitenkin siis.

Jos en itse käytä joukkoliikennettä tai en itse käy oopperassa, eikä se minua muutenkaan kiinnosta, niin pitäisikö minun voida estää, että oopperataloa eikä sen toimintaa ei ylläpidetä minun maksamilla verovaroilla? Vai riittääkö, että olen äänestänyt henkilöä, joka ei edes päässyt päättämään? Teiden rakentamisen ja ylläpidon ymmärrän helpommin, vaikka itse kulkisin pitkin metsäpolkuja, sillä teitä myöten kuljetetaan minunkin käyttämiä tuotteita, postia jne.

Miksi minun pitää maksaa tämän rakentamisesta ja ylläpidosta,
kun en itse käy siellä ja pidän sitä tarpeettomana yhteiskunnassa,
jossa vanhukset eivät pääse edes EU-lehmien tavoin kesäisin ulos?

Mutta saako demokraattisessa yhteiskunnassa, joka maksamani verot kerää, yksilö mitenkään tai muutenkaan riittävästi päättää mihin haluaa maksamansa verot käytettävän? Ei saa, vaikkakaan en osaa suoralta käsin vastata kuinka vaikuttamista voitaisiin lisätä.

Yhteiskunnastamme puuttuu aito arvokeskustelu mitä kaikkea sen jäsenet haluasivat verovaroilla tuotettavan ilmaiseksi, mistä olisi hyvä maksaa omakustannushinta ja mistä kunta tai valtio voisi ottaa voittoa.

Ajattelen, että sairaudenhoito, koulutus ja monet yhteiskunnan järjestämät terveyttä ja hyvinovointia lisäävät valistus- ja kasvatustehtävät voisivat esimerkiksi olla maksuttomia.

Keinotekoisten liikuntapaikkojen käytöstä voitaisiin oikein hyvin periä omakustannushinta. Näitä ovat ainakin uima-, jää- ja monet liikuntahallit. Samoin taidan ajatella monista muistakin rakennuksista ja niissä olevista toiminnoista.

Oikein hyvin ilmaisiin palveluihin voisi jollakin tavalla kuulua edelleen kirjastopalvelutkin, mutta eivät nykyistä kaikki. En ymmärrä miksi minun on saatava lainaksi joku dekkari, Aku Ankka tai niin sanottu roskakirja ilmaiseksi kirjastoista,  kun käytetyn, lukukelpoisen kirjan tai lehden voi saada eurolla tai alle omaksi. Tarjonta kirpputoreilla ja antikvariaateissa on niin suurta, että moni ei ota vastaan edes lahjoiotuksia.

Oman voittosiivun yhteiskunta voisi muun muassa ottaa maan jalostuksesta. Jos maanviljelijälllä tai muulla maanomistajalla on kesantopelto, jonka hän haluasi myydä supermarketin paikaksi, niin tämän mahdollistamistaminen  kaavoituksellisin keinoin voisi hyvinkin olla yhteiskunnalle voitollista toimintaa. Voittoja voitaisiin käyttää vaikka terveyttä edistävän, koko kansan liikunnan edistämiseen pitämällä yleinen uimaranta edelleen maksuttomana, siistinä ja turvallisena.