Siitä onkin jo jokunen vuosi, kun viimeksi seilasimme sisävesillä. Silloin aluksena oli kymmenmetrinen Vrijheid, joka nykyään seilaa muiden kipparoimana nimenomaan Päijänteellä, mutta ehkä jossain etelämpänä. Mehän olimme Vrijheidin kanssa varsinaisia kiertolaisia. Helsingin Tervasaaren kannakselta vaihdoimme kotisataman Lahden Niemen satamaan, josta yhtenä kesänä teimme muutaman viikon matkan Keitele-Päijänne-kanavan kautta Keiteleen perukoille asti. Lahdesta alus siirtyi rekan lavetilla Hämeenlinnan Virvelirantaan ja vielä Airistolle. Sen jälkeen palasimme Tervasaareen.
Sää suosi ristelyä, jolle osallistui sopiva määrä jollain lailla jyväskyläläisten entisenä kaatopaikkana tunnetun Mustankorkean kanssa tekemisissä olevia tai olleita ihmisiä. Menneen 15 vuoden aikana toimintaa on kehitetty mitä moderneimmaksi jätteenkäsittelyksi. Varsinkin Jorman vanhoja tuttuja oli jokunen joukossa, mutta muutaman tunsin entuudestaan minäkin, ainakin nimeltä. Tunnelma oli leppoisa ja Rhean ruoka erinomaista. Eikä tämä ole edes mikään maksettu mainos.Rhealla esiintyi myös mainio Martti Vannas (www.marttivannas.com) Fiskarsista. Taikuutta ja huumoria sopivasti sekoitettuna. Kunnon naurut tulivat tarpeeseen.
Olen huomannut viime aikoina viihtyväni Helsinkiä enemmän Tuusulan maaseutumaisemissa ja Laukaassa käydessä tulee aivan sama tunne. Ikään kuin ihmiset olisivat leppoisampia kuin Kehä kolmosen sisäpuolella. Eikä Laukaan ja Jyväskylän väliä ajellessa kukaan (voiko olla edes totta?) roiku auton takapuskurissa kiinni, vaan kaikki tuntuvat muistavan autokoulun opettaja Enska Itkosen kuolemattomat tavut: TUR-VAL-LI-SUUS-VÄ-LI.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti