Mielestäni on vaan linjakasta, että virtuaalitoimistoa hoitaa virtuaalihenkilö. Vähän samaan tapaan kuin Rovion Angry Birds, josta vielä tavalla tai toisella tulee Merikonttikotien kummi tai peräti asukas. Tämä tosin on vain valistunut veikkaus, josta vihaiset linnut tai heidän luojansa eivät tiedä mitään.
 |
| Kaniinimäyräkoira Vihtorikin nauttii laadukkaasta elämästä |
Eilen tosieen täytin 63 vuotta, joka samalla oli viimeinen työpäiväni Sininauhasäätiössä. Hieman hämmästelin itsessäni sitä, että mieli ei ollut lainkaan haikea. Toisaalta viiden vuoden osa-aikaeläkejaksoni aikana olin ehtinyt monet kerrat surra sitä, miksi ja miten elämäntyöstäni ja kutsumuksestani tuli vain palkkatyö, josta puuttui into ja intomielisyys.
Sitä kuitenkaan en aio isommin surra, sillä uskon, että tulevaisuudessa on monta tartuntapintaa Sininauhasäätiöön. Toivon mukaan niihin mahtuu myös yhdessä toteutettavaa, myönteistä tekemistä.
Tällä hetkellä kuitenkin painan täysillä Järvenpään ja ennen kaikkea kyseisen kaupungin asukkaiden hyväksi. Kun suhteita ja verkostoa on tullut luotua yli kolmekymmentä vuotta, niin jo neljässä päivässä olen huomannut, että Järvenpään lisäksi esimerkiksi ympäristökunnissa olisi paljon tarvetta Sininauhan kaltaiselle toimijalle. Tässä voisin paljonkin jeesata, mutta ehkä on syytä pölyn laskeutua.
Kuitenkin muistaen, että pallo pitää päällään paljon muitakin toimijoita, joten jos jollakin on innostusta ja halua tuottaa ylipäätään elämän laatua parantavia palveluita ihmisille tai eläimille, niin jeesaan kyllä, kun vaan otatte yhteyttä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti