Pattaya, Koh Samet ja maailman pienuus

jormas: Paino oli tänä aamuna lenkin jälkeen 95,3 kg, joten kolme kiloa Suomesta tuotua massaa on jäänyt neljssä päivässä Siaminlahden rannoille.

Eilen syötiin Seuralla hernekeittoa ja piti syödä sen päälle lättyjä hillon kanssa, mutta päivä oli kävijöiden määrän suhteen sen verran iso menestys, että vaikka taikinaa oli tuplaten viikon takaiseen, lätyt loppuivat heti kättelyssä.

Kotikatumme parvekkeeltamme merelle päin.

Maailma on pieni varsinkin usein silloin, kun ei mitään etsi. Ja kun etsii, etsimäänsä ei aina löydä millään. Kuten auton avaimia, puhelinta ja niin edelleen. Itsensä löytäminenkin on minulla ollut eräänkin kerran melkoisen työn takana.

Minulla on ollut Sininauhasäätiössä todella lämminsydäminen työtoveri Tuula Olenius, jolta on riittänyt suuresta sydämestä asiakkaiden lisäksi lämpöä myös monelle työtoverille. Minä heidän joukossaan. Maailman pienuudesta kertoo se, että Pattaya Suomi-Seuran keittiöstä hernekeittokattilan ääreltä löytyi eilen yllättäen Tuulan entinen työtoveri, joka lähetteli kovasti Suomeen Tuulalle sekä HDL:n väelle terveisíä. Nimenkin muistan, sillä Sininauhaliitossa oli aiemmin työntekijä, jonka nimi oli Varhamaa. Tuulan tuttu taas oli ja on edelleenkin Parhamaa. Liekö perinyt lämpönsä Tuulalta vai päinvastoin tai jotenkin muuten.
Seuramme puheenjohtaja nimittäin joutui yllättäen sairaalakeikalle, joten uutta vapaaehtoisväkeä on pestattu ja tehtäviäkin on jaettu uudelleen, joista minäkin sain tai otin ihan mielellään osani. Niihin kuului muun muassa Makron tukussa käynti, jotta saamme kävijöille maanantaina suut makeaksi ja janoakin sammumaan.

Jos huomenna aamulenkin jälkeen ovat kelit suotuisat, otan Ranen kanssa moottoripyörällä suunnaksi luonnonsuojelualueella sijaitsevan luonnokauniin saaren Kah Sametin suunnaksi ja viivähdämme siellä päivän pari ja yöt päälle.