Jo jonkin aikaa olen miettinyt, että milloin mahtaa Samsung Galaxy S22 Ultra mobiililaite lopettaa palvelemisen ja huvittamisen, sillä sarjan uusin taitaa jo olla järjestyksessä S26. Ja vaikka kuinka varmuuskopiointi on käytössä sekä toivottavasti myös kunnossa sekä muistan niiden käyttäjätunnukset ja salasanat, voi jotain hetkessä tarvitsemaani jäädä salaisuudeksi ikiajoksi. Niinpä aikoinaan mietin, että jos kämmenenkokoinen älylaitteeni sanoo yhteistysopimuksen irti tekniikan tultua tiensä päähän tai liiskaan muuten käyttökelvottomaksi, miten turvaan tietojeni saannin esimerkisi matkoilla mahdollisten kopiopapereiden lisäksi?
Siispä siirryin autoon etsimään nettimaailmasta tuotetta, mutta sama lopputulos Puuilon ja Tokmannin Kivikylän seudun myymälöissä. Lähes viimeisenä oljenkortena menin autoilevan ihmisen tavaratalo Motonetin sivuille. Enkä ollut uskoa silmiäni, sillä Vantaan myymälän saldo ilmoitti hyllypaikkoineen tuotetta löytyvän noin 10 kappaletta. Silti en ilman apua niitä löytänyt. Eikä löytänyt ensimmäinen asiakaspalvelijakaan, joten hän pyysi apua langattomalla radiopuhelimella. Todella ystävällinen henkilökunta sai minut muuttamaan käsitystäni Motonetistä, sillä olin vierastanut kauppaketjua maailmaani liian sekavana. Vaikka olenkin esimerkiksi sen palvelupisteessä joskus vaihdattanut Avensis-rouvan ajovalonkin.
Nyt on uusi tikku, johon mahtuu tuhansia ja taas tuhansia valokuvia ja muita tiedostoja. Kun Gemini, minun ykköskeinoälyni vielä opasti kuinka kopioin niitä paikasta toiseen, on kaukomatkani yksi turvatekijä raiteillaan. Sillä seistä Dohan lentokentän turvatarkastuksessa tuhannen pillerin kanssa ilman tarvittavia dokumentteja, ei ole toivottava vaihtoehto. Muutenkin jännitys kasvaa päivä päivältä koska hieman myöhässä hakemani vuoden viisumi antaa yhä odottaa itseään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti