Trump lähetti kylmäävän kirjeen Norjan pääministerille

Trumpin lähettämä kirje alkaa sanoilla: ”Hyvä Jonas”. Ja jatkuu: ”Koska maanne päätti olla myöntämättä minulle Nobelin rauhan­palkintoa huolimatta siitä, että olen lopettanut kahdeksan sotaa, en enää tunne velvollisuutta ajatella vain rauhaa, vaikka se onkin aina tärkeää, vaan voin nyt ajatella sitä, mikä on hyvää ja oikeaa Yhdysvalloille.” Tämä kirje tiputti ranking-pisteet pakkasen puolelle ja hautasin minuakin vanhemman miehen henkisesti syvälle Grönlannin ikiroutaan. Sillä käsitin, ettei hän teekään työtä ensijaisesti maailmanrauhan eteen, vaan laittaa maapalloa sekaisin henkilökohtaisen clamourin vuoksi.

Tästä suivaantuneena tai korpeentuneena sekä vallanhimossaan ja vähintäänkin ahneuksissaan Donald Trump, juostessaan maailman suurimpien ja todennettujen öljyesiintymien perässä, laitatti Venezuelan presidentin sekä hänen puolisonsa rautoihin ja kiikutti Yhdysvaltoihin vankilaan. Vastaavasti vuoden 2025 rauhanpalkinnon saanut venezuelalainen oppositiohahmo María Corina Machado ei osallistunut palkintotilaisuuteen, sillä hänellä oli matkustuskielto. Palkinnon jakotilaisuudessa oli läsnä hänen tyttärensä. Kiitollisena Maria Corina Machado antoi rauhanpalkintonsa Donald Trumpille. Vähän samantapaista kauppaa ja perusteluja, kun aikoinaan äänestin Paavo Väyrystä presidentiksi siksi, että hän lehtitietojen mukaan drinksuja ottaessaan tipahti baarijakkaralta. Vähän kuin meikäläinen tipahtaessani niittokoneen istuimesta tehdyltä baarituolilta ja revin housuni. Ravintoloitsija osti uudet 👍. 

Ulkomailla on joskus suomalaisen vaikea äänestää. Talven äänestyksessä kokeilin kirjeäänestystä, sillä lähimmälle äänestyspaikalle oli satojen kilometrien matka. Joten tilasin Suomesta materiaalin Morakotin osoitteeseen. Ei tullut valtiolta kuittausta pyynnöstä eikä tullut äänestyslappua. Tulinkin siihen tulokseen, että taitaa olla helpompaa ostaa ääni. Joten ostin sellaisen 500 bahtilla saadakseni Thaimaan parlamenttiin kuvankauniin filosofian tohtorin. 

Mutta takaisin Nobeliin. Esimerkiksi Adolf Hitler kielsi vuonna 1937 saksalaisia ottamasta palkintoa, koska natsivastainen lehtimies Carl von Ossietzky oli saanut vuoden 1935 rauhanpalkinnon. Myös Hitler itse oli ehdolla rauhan-Nobelin voittajaksi, sillä ruotsalainen poliitikko E. G. C. Brandt nimesi natsidiktaattorin ehdolle vuonna 1939. Tämä osoittaa, että tyrkylle voidaan asettaa kuka tahansa eikä se kerro mitään todellisista voiton mahdollisuuksista. Sen sijaan verestä, hiestä ja kyynelistä saarnannut konservatiivinen brittipoliitikko Winston Churchill voitti Nobelin kirjallisuudesta.

Pariisissa asunut palkinnon perustaja, liikemies ja "rauhan"dynamiitin keksijä Alfred Nobel palkkasi vuonna 1876 sihteerikseen böömiläisen kreivittären Bertha Kinskyn. Kinsky ehti tuskin aloittaa sihteerin tointaan, kun hän muutti Wieniin ja avioitui paroni Arthur Gundaccar von Suttnerin kanssa. Vaikka Bertha von Suttner ja Alfred Nobel eivät tämän jälkeen enää koskaan henkilökohtaisesti tavanneet, he pysyivät ystävinä, ja heidän kirjeenvaihtonsa kesti Nobelin kuolemaan saakka. Von Suttnerista tuli 1880-luvulla rauhanliikkeen johtava hahmo Itävallassa ja hänen vaikutuksestaan Nobel päätti säätiöidä varsin suuren, yli 40 miljoonan Ruotsin kruunun arvoisen omaisuutensa. Sekä määräsi, että säätiön varallisuudesta jaettaisiin vuosittain suuri rahapalkinto ansioituneille rauhanaatteen edistäjille. Bertha von Suttner sai itse Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1905. Viisi suomalaistakin on saanut Nobelin, joista viimeisin on Martti Ahtisaari rauhantyöstään.