17. luukku – Suuntana Sherwood

Kirjekuoren postileimoista ja muista merkinnöistä Joulupukki Höperötontun avustamana pystyi varsin tarkkaan määrittelemään Lontoon esikaupunkialueen, jossa kortti oli sujautettu postilaatikkoon. Eikä Niilolla ollut suuriakaan vaikeuksia sen läytämisessä. Kun Niilo oli saanut hajujäljen, se osasi etsiä myös lapsen, joka oli kirjoittanut kiitoskirjeen Joulupukille ja jättänyt postin vietäväksi Korvatunturille. 

Osaomistuskoira Niilolla on nimittäin samat jäljitystaidot kuin Lassiella. Joka osasi palata kotiin Eric Knightin alun perin vuonna 1940 julkaistussa romaanissa "Lassie palaa kotiin" (engl. Lassie Come-Home) sekä myöhemmin sen useissa elokuvasovituksissa. Tarinan mukaan Lassien matka kotiin oli huomattavan pitkä ja kesti kauan, sillä se vietiin kotoaan Englannin Yorkshirestä pitkälle pohjoiseen Skotlannin ylämaille (Highlands).

Matka on linnuntietä noin 640 km, mutta Lassien kulkema todellinen, mutkainen matka vaikeassa maastossa oli arviolta lähes 1500 kilometriä. Matkan varrella Lassie joutuu ylittämään vuoria, nummia, jokia ja järviä. Tarinan perusteella Lassien matka kesti useita viikkoja, jopa kuukausia. Kotiinsa se palasi lopulta joulun aikaan. Saapuen Pikku-Joen koulun portille tuttuun aikaan kello neljältä osin rampana, laihtuneena ja kuoleman kielissä, mutta perille päässeenä. Lassien kotiinpaluu onkin sydäntä lämmittävä tarina uskomattomasta tahdonvoimasta ja erottamattomasta ystävyydestä pojan ja hänen koiransa välillä.

Kun Niilo oli viimein löytänyt kirjeen kirjoittaneen pojan, selvisi myös, että lähettäessään ensimmäistä kirjettä. Joulupukille, oli Joe luullut, että Joulupukki asuu samassa paikanssa kuin Robin Hood ja munkki Tuck. Joten hän lähetti joululahjatoiveet Sherwoodin metsän osoitteella. Joulupukin aavistukset siitä, että Sherwoodin metsän väellä oli näppinsä jotenkin pelissä jouluhjojen jakajana, näyttivätkin pitävän paikansa. Siihen Korvatunturin ja Jokilaakson luonnonsuojelualueen väki haluvat selvyyden. Eikä auttanut muu kuin matkata pohjoiseen Englannin suureen, osin jopa tuhatvuotiseen lehtipuumetsään ja Robin Hoodin valtakuntaan. Jossa lakia ja järjestystä yritti parhaansa mukaan ylläpitää ritareineen Nottinghamin sheriffi.

Sherwoodin metsä (Sherwood Forest) on legendaarinen paikka, joka sijaitsee Nottinghamshiressa, Englannissa. Se on Robin Hoodin ja hänen iloisten seuralaistensa koti, turvapaikka ja tukikohta. Metsä edustaa vapautta, luonnonläheisyyttä ja vastarintaa Jokilaakson tapaan. Se on paikka, jossa kaikki elivät "laki vapaan metsän mukaan" – varastaen rikkailta, erityisesti verottajilta ja kirkolta, antaakseen köyhille. 

Oikeasti keskiajalla Sherwood oli kuninkaallinen metsä (Royal Forest), mikä tarkoitti, että sitä suojeltiin tiukoilla laeilla (Forest Laws) metsästystä ja puunkaatoa vastaan. Vain kuningas sai metsästää siellä. Nämä lait olivat monille köyhille suuri kurjuuden aihe, ja juuri näitä lakeja Robin Hood ja hänen väkensä uhmasivat.

Jouluisin Sherwood on myös salainen joulunviettopaikka, jossa jaetaan varastettuja lahjoja ja ruokaa kylän köyhille. Nottinghamin sheriffi on Robin Hood -legendojen pääkonna ja arkkivihollinen. Hän edustaa kuninkaan, usein Juhana Maattoman auktoriteettia ja on vastuussa lain ylläpitämisestä Nottinghamshiressa. Legendassa hän on kuitenkin julma, korruptoitunut ja ahne. Sheriffin ensisijainen tavoite on vangita Robin Hood ja hänen joukkonsa, jotka jatkuvasti nolaavat ja uhmaavat hänen valtaansa. Hän kerää veroja ja sakkoja julmasti ja pitää suuren osan varoista itse. Mikä tekee hänestä entistä vastenmielisemmän hahmon kansan silmissä. Hän sortaa köyhiä ja ahdistelee myös Maid Mariania, Robin Hoodin rakastamaa Maria-neitoa. Jouluisin sheriffi on myös estämässä joulumarkkinoita tai takavarikoimassa joulupöytien antimia verorästien takia.