Jyväskylän Torikunkku

Torikuningas on vuonna 1989 valmistunut Jyväskylän Kauppatorilla seisova lähes 12 metriä korkea graniittipatsas, joka on kuvanveistäjä Veikko Hirvimäen käsialaa. Patsas on omistettu jyväskyläläiselle Otto Toivaiselle (1892–1962) ja hänen myötään kaikille torin kulmilta maailmalle ponnistaneille. Silloin kun pimeän viinan myynti oli vielä voimissaan, oli Jyväskylän tori yötäpäivää myös sen keskeisiä myyntipaikkoja, jossa varkaatkin viihtyivät. Joten siinäkin mielessä Torikunkku on mies oikealla paikalla, sillä Jyväskylän vaakunassa oleva jumalten sauva kuvastaa myös varkaiden jumala Hermestä. Otto Toivainen sen sijaan haaksirikkoutui ensimmäisen maailmansodan aikana Tyynellämerellä ja päätyi pakkonaitetuksi yhden Tonga-saariryhmän saaren kuningattaren kanssa sekä saaren kuninkaaksi.

Jyväskylälle vahvistettiin ensimmäinen vaakuna vuonna 1838. Vaakunan sinisessä yläkentässä oli kuvattuna keisari Nikolai I:n monogrammi kruunuineen, sekä kaupungin perustamisajankohta roomalaisin numeroin. Vaakunan hopeiseen alakenttään oli sijoitettu Päijänteen vedenkulkua kuvaava perämela, sekä kaupankäyntiä ja varkaita kuvaava jumalten sauva. Vuonna 1861 venäläinen heraldikko Bernhard von Köhne laati oman ehdotuksensa Jyväskylän vaakunaksi. Ehdotuksessa kilven värijako oli korvattu kokonaan sinisellä kilvellä ja Nikolai I:n monogrammin N-kirjain vaihdettu latinalaisesta kyrilliseen. Myös roomalaiset numerot oli poistettu ja alakentän sauva vaihdettu kuokkaan. Kilven ympärille oli sijoitettu vehnäntähkiä, mahdollisesti kuvaamaan maanviljelystä. Von Köhnen ehdotusta ei kuitenkaan koskaan otettu käyttöön.

Hermes sen sijaan on kreikkalaisessa mytologiassa nimenomaan myös varkaiden suojelija ja jumala. Tämä rooli juontaa juurensa jo hänen syntymäänsä. Tarun mukaan Hermes osoitti poikkeuksellista oveluutta heti vauvana. Vain muutaman tunnin ikäisenä hän karkasi kehdostaan ja varasti velipuoleltaan Apollonilta 50 lehmän karjalauman. Vaikka Hermes varasti Apollonin karjan, hän onnistui lopulta sopimaan riidan lahjoittamalla Apollonille keksimänsä lyyran. Tämä kertoo Hermeksen kyvystä kääntää jopa varkaus edukseen ja luoda jotain uutta ja kaunista oveluuden kautta.

Sauva tunnetaan sen ympärille kietoutuneista kahdesta käärmeestä ja jonka huipulla on siivet. Hovikelpoisesti se symboloi kauppaa, viestintää ja elinkeinoelämää. Kreikkalaisessa mytologiassa Hermes on vastaava hahmo kuin roomalainen Merkurius, joten sauvakin on käytännössä sama. Historiallisissa yhteyksissä siitä käytetään kuitenkin useimmiten nimeä Merkuriuksen sauva ja halutaan viitata kaupankäyntiin eikä niinkään varkaiden suojelemiseen.