Thaikotielämää

Morakotin rakentama ja rakennuttama 15 vuotta vanha omakotitalo sijaitsee tekopitäjäni kokoisessa Phatthalungin kaupungissa, eteläisen Thaimaan kapinoivien maakuntien naapurissa lähellä Malesian rajaa. Seutu ei ole lainkaan varsinkaan länsimaalaisten eikä englannin kieltä taitavien turistien suosiossa. Vaikka vuoren sisään kaivettu kokonaisuus hieno ja puhutteleva onkin ja vetää puoleensa aasialaisia matkailijoita. Kotitieni väki täällä sanookin, että "this is not tourist town" ja jatkavat thain ja englannin sekoituksella: "We have hele only two falang, Belgium man and Jolma."

Viisi kilometriä kaupungin ytimestä sijaitseva Merikonttikotia suurempi Tatan ja vähän minunkin kotini ei ole koskaan tullut aivan valmiiksi. Sen valmistumista olen tuuppinut maaliin muun muassa suht vaatimattomalla eläkkeelläni. Esimerkiksi suurimmassa huoneessa oli vain vesikatto, vaikka olikin asuttavassa kunnossa.

Tämän talven merkittävin osio olikin sisäkaton teko, sen maalaus ja sähkötyöt. Kuvien jobi puolen tusinan miehen voimin maksoi kaikkinensa tarvikkeineen ja töineen 10 000 bahtia eli alle 300 euroa. Kun siitä vähentää metalliset runkopalkit, termiiteille kelpaamattomat kattolevyt ja maalit sekä sähkövermeet kaksine valaisimineen, ei loppurahalla firman kautta tilattu ensimmäinenkään ammattimies tuo Suomessa edes työkaluja työmaalle. Mutta täällä Jumalan ja Buddhan selkien takana sillä rahalla oli mukava ilman työlupaa olla pari päivää mukana rakentamishengessä sohvalla istuen Morakotin kanssa. Joka jo minulle totuttuun tapaan oli koko jengin ylin työnjohtaja. Minua tarvittiin vain Tatan selän takana iskemässsä hymyssä suin silmää rakennusmiehille valaakseni pitkää mieltä ja ymmärrystä. Nyt on työ kuitenkin tehty. Ehkä ensi talvena hommaamme huoneeseen ilmastointilaitteen, jos Morakot suostuu vaihtamaan nykyisen makuuhuoneemme suurempaan.

Pihan uusi vihreä hyötykasvimaakin etenee hissun kissun. Joskaan reviirijako ei ole naapurin kanalauman kanssa kukkoineen tullut aivan selväksi, vaikka neuvotteluvalttinani on lasten pieni vesipistooli. Kurkuntaimien lehdetkin näyttävät kelpaavan myös noin millin kokoisille kasvissyöjille. Joten voi olla, että suurin hyöty ja ilo on tulevaisuudessakin muiden pihassa viihtyvien elämien seuraaminen.