Voiko Suomessa haihtua kuin tuhka tuuleen tai savuna ilmaan?

Japanissa katoaminen elämästä on paitsi mahdollista myös täysin laillista. Tämä ilmiö tunnetaan nimellä jōhatsu, joka tarkoittaa suomeksi "haihtumista". Se viittaa ihmisiin, jotka päättävät kadota työstään, perheestään ja sosiaalisista ympyröistään jälkiä jättämättä. BBC:n mukaan kymmenet tuhannet japanilaiset katoavat hiljaa joka vuosi, usein häpeän, velkojen, perheväkivallan tai ylivoimaisen sosiaalisen paineen vuoksi.

Jotta pako olisi mahdollista, monet kääntyvät erikoistuneiden yritysten, yonige-ya:n, puoleen. Nämä yritykset toimivat huomaamattomasti, usein keskellä yötä ja auttavat asiakkaita muuttamaan ilman, että kukaan saa tietää asiasta. Palveluihin voi kuulua tavaroiden pakkaaminen, uuden asunnon etsiminen, digitaalisten jalanjälkien poistaminen ja jopa uusien henkilöllisyyksien luominen.

Japanissa aikuisilla on oikeus yksityisyyteen ja liikkumisvapauteen. Tämä tarkoittaa sitä, että ellei ole todisteita rikoksesta, poliisi ei jahtaa kadonneita henkilöitä, jotka lähtevät vapaaehtoisesti. Perheet jäävät usein pimentoon, eikä heillä ole oikeussuojakeinoja läheisensä löytämiseksi. Oikeudellinen aukko mahdollistaa jōhatsu-teollisuuden toiminnan näkymättömissä ja tarjoaa uuden mahdollisuuden niille, jotka tuntevat olevansa olosuhteidensa loukussa. 

Mutta ihminen ei voi eläessään kirjaimellisesti muuttua savuksi tai tuhkaksi ja haihtua ilmaan itsestään. Vasta tuhkatusta ihmisestä jäänyt tuhka voidaan levittää tuuleen, jolloin se leviää ja katoaa näkyvistä. Ilmausta kylläkin käytetään kuvaannollisesti katoamisesta tai unohtumisesta. Yksinäisyys onkin monen ihmisen ainut seuralainen. Se ei kysele minunkaan olkapäällä tai korvan juuressa "missä Jormas olet?" Joten kyllä Suomessakin joku voi totaalisesti kadota tai ainakin lakata olemasta muille. 

Joskus löytyy vainajiakin kuukausien jälkeen jopa kerrostaloista. Suomessa ilmoitetaan kadonneeksi vuosittain 15 000–20 000 henkilöä. Pientä osaa heistä ei koskaan löydetä. Poliisilla on tiedossaan noin neljäsataa tapausta, joissa kadonnutta henkilöä ei ole löytynyt.

Avioeroni jälkeen sain maistaa ripauksen Jokolaaksossa kaikkien aikojen yksinäisyydestä. Jos en lähtenyt kylille tai kävellyt 350 metrin päähän Ison tien varteen postilaatikolle, saattoi mennä viikkotolkulla, etten nähnyt ainoatakaan ihmistä. Kun autotie ja lähimmät naapuritkin ovat metsien takana, olivat laskeutuvien lentokoneiden seinät ainoita jotka näin ja joiden takana tiesin olevan ihmisiä.

Morakot onkin minulle kuin taivaan lahja. Häneen koen syvää, ainutlaatuista kiintymystä sekä aimo annoksen rakkautta. Kahden kiville karahtaneen avioliiton kouluttamana olen oppinut hyväksymään omat puutteeni ja vajaisuuteni. Ja mitä paremmin saan sen kaiken sullottua sydämeeni, sitä paremmin sinne mahtuu myös viime jouluaaton kihlattu Morakot sellaisena kuin hän on ja hänet koen.

Mutta olen myös isä ja isoisä. Ollut jo kauan. Mutten ole pitkiin aikoihin tavannut poikaani tai lapsenlastani. Syytä en tiedä. Mutta sen tiedän ja olen kokenut elämässäni useamminkin kuin kerran mitä tarkoittaa "Mauri on tehnyt tehtävänsä, Mauri saa mennä". Se kuvaa kiittämättömyyttä, jota auttaja saa joskus osakseen autetulta, kun hyödyllisestä on tullut tarpeeton. Tiedän miltä tuntuu, kun auttaja "hylätään" palveluksensa tehtyään. Sanontaa käytetäänkin yleisesti kuvaamaan tilannetta, jossa hyödyllinen sivuutetaan sen jälkeen, kun apua ei enää tarvita.