Mitä teen langattomassa digimaailmassani

Eilen kirjoitin mitä langattomia älylaitteiksi kehittyneitä matkapuhelimia minulla on ollut. Tänään kirjoitan jotain siitä mitä niillä teen. Taitaa tosin mennä aiheen ensimmäinen kirjoitus marmatukseksi puoli- tai kokomonopolien rahastuksesta; kuten pankit, vakuutusyhtiöt, katsastusasemat ja Kela. Kun niihin on joskus lähes pakko soittaa langattomalla laitteella, saa satavarmasti tovin jos toisenkin jonottaa automaatin ilmoittaessa, että jonotus on maksullista. Mutta kun menet jonottamaan kyseisten paikkojen odotustiloihin asiakaspalvelijan luokse pääsyä, on se maksutonta. Minusta se on outoa ja alamittaista rahastusta, jolle ei voi muuta kuin maksaa ja halutessaan kitistä. Tai ehkä voisikin. Sillä jos olisin "pilkkuja sanonko mitä lakimies", löytäisin perustelut, että on laitonta maksattaa siitä, että joku odottaa kotonaan saadakseen jonkun linjan toiseen päähän. 

Kerran lompsuttelin Hyrylän keskustan apteekkiin ja ihmettelin, että onpa tästä tullut viihtyisä. Kunnes huomasin sen muuttaneen kuvan paikkaan ja tilalle oli tullut Vintage-liike. 

Monopolien palveluhenkisen poikkeuksen byrokraattien luvattuun maahan tekevätkin apteekit. Voin esimerkiksi pyytää lääkkeilleni kotiinkuljetuksen. Vaihtoehtoisesti tuulikaapissa on noutolokerikko, jonne apteekki halutessani jättää mahdollisesti käyntini yhteydessä saamatta jääneet tai puhelimitse laskulla ostamani tuotteet. Kun tilaus on valmiina noudettavaksi, saan tekstiviestinä matkapuhelimeeni noutokoodin, jolla voin hakea ostokseni. Noutolokerikolle pääsee myös apteekin ollessa suljettuna viestin mukana tulleen ohjeen avulla. Apteekki myös uusituttaa reseptini, josta menee pieni lisämaksu. Kerrotun mukaan sekään ei ole myyjän keksintö, vaan lääkärin reseptinkirjoituspalkkio. Toki apteekeissa voi asioida entiseen tapaan myös livenä poikkeuksetta asiantuntevan ja ystävällisen henkilökunnan kanssa.

Tähänkin Kela laittaa omat mausteensa. Sillä vaikka lääkereseptini voi olla kahden vuoden tarpeeseen, korvaa Kela lakisääteisen osansa oston yhteydessä vain 3 kuukauden annoksista. Joten vuosittaisen, ripauksen vaille 6 kuukauden Aasian matkani toinen puoli korvauksesta on haettava manuaalisesti jälkikäteen. Vain yhden asian tämä valtion jättiläinen tekee pyytämättä. Vaikka se tietää minun palanneen Suomeen, katkaisee se välillä automaattisesti, mutta laittomasti oikeuteni korvauksiin. Sen palauttamistakin on haettava manuaalisesti.