Matkapäiväkirja 16 vuoden takaa

Tein Päiviksen kanssa monta ikimuistoista matkaa yhteisellä Matkakodillamme. Sen ostimme uutena ja siitä piti tulla seniorikotimme työelämän jälkeen, kun asumme talvet yhdessä jossain Välimeren seutuvilla.

Vaan toisin kävi ja kuljemme eri teitä. Moni haluaa pyyhkiä kiville karahtaneesta parisuhteestaan ja paljon muustakin muistin sopukoista muistotkin. Sekä upottaa niin syvälle suonsilmään, etteivät ne enää koskaan nousisi päivänvaloon tai muuallekaan ihmisten ilmoille. En kuulu tähän joukkoon, vaan haluan säilyttää ainoasta elämästäni kaiken minkä voin. Sillä iän karttuessa muistini vihollinen lapioi kiihtyvällä vauhdilla kaikkea mennyttä mainittuun unohduksen valtakuntaan.

Minulla on kuitenkin ihmisiä, jotka jeesaavat ja kuivattavat suotani tuoden takaisin välillä jotain, jonka olin luullut menettäneeni ikuisiksi ajoiksi. Yksi tällainen on Matkapäiväkirja läpi Euroopan ja Istanbulin sekä yli Turkin vuorten Alanyaan. Puolentoista kuukauden matkasta Päivis ajoi 12 000 kilometriä ja minä 500. Sen lisäksi hän kirjoitti joka ilta, siisti matkakotiamme ja monen muun lisäksi tuunasi vielä ruuankin kanssa. Koskaan en hänelle sanonut, vaikka monesti ihaillen ja onnellisena mietin, että aika mimmi, tuo sydämeni kultakimpale. 

Seniorikotimme jatkaa elämäänsä jossain muussa perheessä, mutta aikoinaan siinä oli meidän tulevaisuus. Uskoimme vain kuoleman voivan meidät erottaa. Jollain lailla näin onkin, sillä yksikään rakkauteni ihmisiin tai eläimiin ei kuole koskaan. Vaikka moneen on tullut mukaan haikeus ja ne ovat kääriytyneet suruharsoon 😥. 

Tätä kirjoittaessa en tiedä saako kukaan keltaisen tekstin linkkiä ja sieltä päiväkirjaamme auki, joten toivon palautetta pystyinkö jakamaan Matkapäiväkirjamme teille. Tietysti toivoisin julkista tai yksityistä palautetta myös paljon matkanneelta, matkakertomuksen löytäneeltä Hannulta ja hänen Ritva vaimoltaan sekä tietty Päivikseltä. 

https://docplayer.fi/569398-Matkapaivakirja-teksti-paivi-stranden-kuvat-ja-kuvatekstit-jorma-soini.html