Joku vuosi aiemmin luin Michelle Obaman kirjoittaman Minun tarinani, josta tuli nopeasti todella suosittu ja yksi historian myydyimmistä muistelmista. 15 päivässä se nousi Yhdysvaltojen vuoden 2018 ostetuimmaksi kirjaksi, joka oli bestseller myös muun muassa Britanniassa, Ranskassa, Saksassa, Australiassa, Etelä-Koreassa ja Etelä-Afrikassa.
Obaman kirjakiertue loppuunmyytiin muutamassa tunnissa. Kiertueen kalleimmat liput maksoivat 2 500 dollaria ja halvimmat vajaa 30 dollaria. Sen pohjalta tehtiin myös Netflixiin samanniminen dokumentti. Kirjan olen lukenut ja dokumenttia en ole katsonut, mutta lähipäivinä katson.
Historian saatossa neljä Yhdysvaltain presidenttiä on kuollut luoteihin. Myös presidentti Ronald Reagan joutui Washingtonissa salamurhayrityksen uhriksi, kun John Hinckley ampui kuusi laukausta kohti Reagania ja hänen saattuettaan. Reagan haavoittui hyökkäyksessä, mutta toipui myöhemmin.
En edes yritä arvella kuinka murhayritys vaikuttaa Michellen mahdolliseen presidenttiehdokkuuteen. Paine asettua ehdokkaaksi kuitenkin kasvaa koko ajan, vaikka se Ison veden takana tarkoittaa kisaa myös oman henkensä kaupalla. Silti toivon Michelle Obamasta presidenttiä ja seison hänen joukoissaan, vaikkei hän koskaan tule sitä tietämään. Eikä sillä ole merkitystäkään kuin itselleni omassa kuvitteellisessa maailmassani.
Tämä upea nainen, kodittomien puolestakin paljon työtä tehnyt on ainut ehdokas, jolla on tällä hetkellä istuvaa presidenttiä ja Donald Trumpia suurempi kannatus kansan keskuudessa. Sillä ei ehkä ole samaa merkitystä kuin Suomessa, koska Jenkkilässä kansa ei suoraan valitse maan päämiestä eikä -naista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti