Usein on mukava olla mukava

Eilen aaumusella kävelin postilaatikolle Ison tien varteen katsomaan joko pienen peltiämpärin tähtisilmäkukat ovat heränneet yöunilta ja onko kenties jano.

Soiniityntien sillalla tuli vastaan kuvan kulkijat kulkuneuvoineen. Pysähdyin jututtamaan tätä sangen harvinaista joukkoa, sillä nykyisin näen usein nuoria kännykän tai tietokoneen parissa tai sitten ajelemassa sähköskuuteilla ja muilla laudoilla. Nämä kylän lapset olivat liikkeellä hevosillaan.

Keppihevosia tehdään eri rotuisia oikeiden hevosten rotujen mukaisesti. Hevosten lisäksi harrastajat valmistavat sadoittain erilaisia varusteita käsin oikeiden hevosten varusteiden mukaan. He saattavat tehdä lisäksi keppihevosesteitä, talleja ja muita esimerkiksi puusta.

Lapset olivat menossa takaisin ylläpitämääni polkua koteihinsa, joten kysyin oletteko ratsastaneet polkua toiseen suuntaan, ehkä peräti Jokilampien laiturille saakka? Eivät kuulemma koskaan, joten neuvoin polun pään ja he kirmasivat matkaan. Heidän tullessa takaisin, kyselin myös hevosista. Ratsut olivat nimiltään Polle, Ade sekä Oho ja rodultaan raskastekoisia hollannin hevosia.

Jos tämä kirjoitus tai kuvat sattuvat silmiinne, saitte aikaan oikein hyvän mielen. Teidän onkin syytä olla hyvin ylpeitä itsestänne ja vanhempienne teistä.

Olen ja olemme pyrkineet kehittämään ja pitämään hallitusti Jokilaakson luonnonsuojelualuetta myös ihmisten käytössä. Sillanpielessä voikin puolestamme kalastaa ja grillata vaikka makkaraa uimisen lomassa. Lammillekin ovat lapset tervetulleita vaikka kalaan vanhempien kanssa. Aikuiset ilman lapsia kalastakoot sekä uikoot sen sijaan entiseen tapaan Tuusulanjoen rannalla.

Yhä enemmän hiihtoladun pohjaa käyttävät kesäisin muutkin luonnossa kulkijat sekä maastopolkupyöräilijät, joista jollakin on tapana jarrutella viime tipassa. Jotain onkin ilmiölle tehtävä, sillä ennen pitkää kaunis, osin ruohopäällysteinen polku on muuttumassa saviuraksi. Joku kulkee silloin tällöin metsän läpi koirineenkin, joille lammella on oma uimapaikkansa. Moottoripyörät ja mopot polulla sen sijaan saavat sappeni kiehumaan. 

Toistaiseksi Jokilaakso on kehittynyt lemmikkieläinten hautausmaineen ja persoonallisine puuceineen, kuten on ollut ajatuskin. Kunnastakin olemme huonolla menestyksellä välillä kyselleet pikkujeesiä. Kuten pyytäneet voisivatko he kerran kesässä ottaa vesinäytteen sillanpielestä ja tutkia Tuusulanjoen veden laatua. Olisi mukava ja tarpeellistakin tietää miten Tuusulanjärven vesi muuttuu ja mihin suuntaan ennen kuin se on Myllykylässä ja Vantaanjoessa, jota pitkin se virtaa mereen.